Vaalikoneisiin valehteleminen nakertaa demokratian uskottavuutta

You are currently viewing Vaalikoneisiin valehteleminen nakertaa demokratian uskottavuutta
Vaalikoneissa valehtelu on valitettavan yleistä ja nakertaa demokratian uskottavuutta.

Monena vuonna olemme saaneet eri vaalien ehdokkailta kuulla paljon kauniita lupauksia. Moni on luvannut, ettei leikkaa vaikkapa koulutuksesta, lapsilta tai vanhuksilta. Silti politiikassa leikkaukset ovat olleet aina pöydällä ennen nykyistä hallitusta ja niitä onkin ahkerasti vuosien saatossa toteutettu. Vaalikoneisiin valehteleminen siis nakertaa demokratian uskottavuutta.

Etenkin monella opiskelijalla on muistissa vielä Juha Sipilän hallituskausi, jolloin leikkauksia tehtiin laajalti. Opiskelijoille nämä hallituksessa istuneet puolueiden puheenjohtajat lupasivat, ettei koulutuksesta leikata. Silti siihen kohdistettiin rankat leikkaukset ja opintorahaa leikattiin. Lisäksi tulonsiirtoja tehtiin työntekijöiltä työnantajille, eläkkeitä taitettiin ja eri tukien indeksit jäädytettiin. Samalla vuorotteluvapaita leikattiin, ansiosidonnaisen kestoa lyhennettiin ja julkisen sektorin työntekijöiden lomarahoja leikattiin 30 prosenttia. Tässä on vain lyhyt listaus kaikista leikkauksista.

Yksikään näistä ei ollut hallituspuolueita edustavien kansanedustajien vastauksissa kuitenkaan vaalikoneissa. Osalla kansasta oli petetty olo, osa uskoi, että leikkaukset ovat ainoa vaihtoehto hankalassa tilanteessa. Joidenkin puolueiden ohjelmissa sopeuttamistoimista oli puhetta, mutta ehdokkaat itse eivät näitä kovin hanakasti tuoneet ilmi vastauksissaan. He siis suoraan sanoen valehtelivat äänestäjilleen.

Mainos

Lue myös: Viisi merkittävää syytä, miksi leikkauspolitiikka ei ole talousviisasta

Vaalikoneisiin valehteleminen vai rehtiä leikkaamista?

Nykyinen hallitus on osoittanut, että leikkauspolitiikka ei ole ainoa tie. Itsekin uskon kuntavaaliehdokkaana, että leikkauksilla ei saavuteta muuta, kuin ongelmien siirtämistä ja tulevaisuudessa maksuun räjähtävää terveys- ja mielenterveyspommia sekä infran uudistamista isommalla rahalla, kuin mitä se maksaisi nyt. Tästä lisää esimerkiksi blogissani ja Facebook-sivullani.

Mutta itse ongelma on isompi. Esimerkiksi hallituksessa leikkauksia toteuttamassa olleen Kokoomuksen ehdokkaat vastustivat suurissa määrin vaalikoneissa leikkauksia. Lupauksia annettiin, ettei esimerkiksi opiskelijoiden ohella leikata nuorilta tai vanhuksilta saatika sitten työntekijöiltä. Kaikki lupaukset petettiin. Samaa toki on ollut jo vuosikymmenien ajan havaittavissa. Eri ehdokkaat lupailevat panostuksia äänestäjien hyvinvointiin, mutta yhtäkkiä edessä onkin leikkauslistoja. Vaalikoneisiin valehteleminen on jo maan tapa ja moni äänestäjä kuvittelee, että kaikki poliitikot tekevät niin.

Samaa on odotettavissa tänä vuonna vaalikoneiden kanssa. Esimerkiksi Allianssin vaalikoneessa moni ehdokas sai käytännössä samat tulokset ehdokaskoneesta. SKP ja KOK saattoivat kumpikin olla vastaajan ehdokkaiden kärkipäässä, vaikka todellisessa politiikassa heidän ohjelmansa eroavat kuin yö ja päivä.

Tärkeää olisikin tulevaisuudessa, että ehdokkaat joutuisivat vastaamaan entistä enemmän medialle ja äänestäjilleen siitä, miten teot ja sanat ovat kohdanneet. Tiettyjen puolueiden ja ehdokkaiden äänet varmasti laskisivat merkittävästi, jos vastauksissa oltaisiin rehellisiä ja kerrottaisiin, että taloutta aiotaan sopeuttaa. Nyt moni valehtelee suoraan päin naamaa, niin vaalikentillä, sosiaalisessa mediassa kuin vaalikoneissa. Jonkinlainen vastuu puheista tulisi olla, jotta äänestäjät eivät tuntisi oloaan petetyksi ja kokisi, että “kaikki puolueet ovat samanlaisia”.

Nykyinen hallitus on osoittanut, että äänestämällä pienituloisia ja heikommassa asemassa olevia puolustavia puolueita, politiikassa voidaan tehdä muutakin, kuin vain leikata. Leikkaus on aina ideologinen vaihtoehto. Taustalla on usein uusliberalistinen ajatus, jonka tavoitteena on ajaa alas hyvinvointivaltio ja lisätä yksilönvapautta ja vastuuta. Valtio olisi ikään kuin yövartija, jonka tehtävien määrä jätetään minimiin. Talouden teorioissa on kuitenkin esitetty myös vastakkaisia näkemyksiä valtion roolille, mutta niitä ei ole juurikaan kuunneltu viimeisten vuosien aikana.

Heikon valtion ja leikkausten tie ei kuitenkaan sovi kaikille. Korona-aika on jo osoittanut sen, että heikommassa asemassa olevat ihmiset tarvitsevat tukea valtion tasolta. Kuka tahansa voi koska tahansa päätyä heikompaan tilanteeseen ja esimerkiksi amerikan mallissa apua ei ole saatavilla pienituloisille.

Siksi Suomessa on tärkeää, että tarjolla on vaihtoehtoja sekä leikkaamisen puolesta, että sitä vastaan. Äänestäjille tulee kuitenkin olla rehellisiä, kummalla puolella ollaan. 

Ehdokas. Laita vaalikoneeseen “Täysin samaa mieltä”, jos kysytään, pitäisikö menoja leikata tai pitäisikö leikata vanhuspalveluista, jos kerran olet sitä mieltä. Rehellisyydellä voidaan palauttaa kansalaisten usko monipuoluejärjestelmään ja siihen, että äänestämällä saa sitä, mitä luvattiin.

Vastaan asiallisiin kommentteihin tämän päivän ajan.

P.s Omia lupauksia voi tarkastella kuvamuodossa myös Instagram-tilini kautta.

Tilaa ilmoitus uusista julkaisuista sähköpostiisi!

Liittymällä sähköpostilistalle hyväksyt sen, että voimme lähettää sinulle ilmoituksia uusista blogeista ja muita viestejä. Lue lisää tietosuojaselosteesta.

Santeri Kärki

Politiikan tutkimuksen ja historian asiantuntija. Kirjailija, ongelmanratkaisija, humanisti ja generalisti.

Anna panoksesi keskusteluun!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.