Vihreiden Atte Harjanne esitti, että eläkeläisten eläkkeen nousua leikattaisiin ylimääräisellä verolla. Tämä “indeksijarru” alkaisi jo 1125 euron eläkkeiden kohdalla.
Solidaarisuus ja talkoisiin osallistuminen myös eläkeläisten kohdalla voisi olla ok, jos puhe olisi ei-Kelan maksamista eläkkeistä ja/tai suuremmista eläkkeistä ylipäätään.
Harjanteen ehdottama raja työeläkkeiden veronkorotuksille on kuitenkin aivan liian matala. Vaikka moni saa työeläkkeen lisäksi eläkkeensaajan asumistukea, pienetkin leikkaukset ajavat eläkeläisen herkästi lähemmäs toimeentulotuelle päätymistä. Esimerkiksi kotihoidon asiakas voi helposti päätyä loppuelämäkseen toimeentulotuelle. Se ei ole missään nimessä optimaalista eikä toivottavaa.
Vihreät ovat perustelleet veronkorotusta sukupolvien välisellä oikeudenmukaisuidella. Oikeudenmukaisuus toteutuu parhaiten kuitenkin siten, että kaikkien pienituloisten etuudet kasvavat elinkustannusten mukana. Kaikki indeksijarrut tulisikin perua.
Sen sijaan, että taivutaan leikkaamaan vain vähemmän mutta leikataan kuitenkin, ei pitäisi leikata pienituloisilta ollenkaan. Ehdotus tuntuu olevan Harjanteen kompromissi ja samalla miina, johon Vihreät ovat ajaneet monissa kaupungeissa. Eli kun tarjolla on massiiviset leikkaukset, ehdotetaan vain isoja leikkauksia ja luullaan, että voitettiin neuvotteluissa jotain, vaikka asia meni Kokoomuksen alkuperäisen toiveen mukaan.
Lue myös: Kokoomuksen leikkauslistat ovat kylmäävää luettavaa
Kokoomuksen peliin ei kannata lähteä ollenkaan, vaan sanoa suoraan ei. Kompromissit, jotka ovat oikeasti Kokoomuksen oikea tahto, eivät ole asia, johon pitää yhteistyön varjolla pyrkiä. Yhteistyö on hyväksi politiikassa, mutta jos “yhteistyö” on oikeasti oikeistopolitiikan kumileimasimena toimimista, niin ei kannata tehdä yhteistyötä.
Ei leikkauksille pienituloisilta. Se ei tutkitusti auta mitään eikä ketään.
Politiikan tutkimuksen ja historian asiantuntija. Kirjailija, ongelmanratkaisija, humanisti ja generalisti.
