Vappusatanen toteutui huomaamatta

You are currently viewing Vappusatanen toteutui huomaamatta
Antti Rinteen lupaama vappusatanen toteutui kuin varkain ja huomaamatta.

Antti Rinne antoi aikoinaan ennen eduskuntavaaleja lupauksen eläkeläisten ”vappusatasesta”. Moni internetin irvileuka on irvaillut pitkään vappusatasen puutetta. Alun alkaenkaan korotusta ei luvattu kerralla. Mutta mikä on tilanne kuuluisan ”vappusatasen” suhteen nyt?

Antti Rinne vei vuonna 2019 SDP:n pääministeripuolueeksi ja yksi kuuluisa lupaus oli niin sanotun vappusatasen toteuttaminen. Kyse ei ollut kuitenkaan siitä, että summa annetaan kerralla kaikille eläkeläisille, vaikka moni jostain syystä on niin tulkinnut. Tarkoitus oli korjata Sipilän hallituksen tekemiä leikkauksia ja antaa vappusatanen vähitellen kaikista pienituloisimmille, eli käytännössä siis korottaa pienimpiä eläkkeitä satasella.

Vappusatasen konkreettinen laskeminen ei ole aivan helppoa ja suoraviivaista, sillä eläke-etuuksien osalta moni eri tekijä vaikuttaa maksettavan eläkkeen määrään. Työeläkkeet seuraavat työeläkeindeksiä, kun taas kansaneläke ja takuueläke määräytyvät muiden maksettavien tulojen mukaan. Osalla ihmisistä on eläkkeiden lisäksi maksussa myös muita Kelan eläkkeisiin tai eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavia etuuksia ja muita tuloja, joten universaalia vappusatasvertailua ei voida tehdä suoraviivaisesti ja jokaisen eläkeläisen tilanteeseen sopivasti.

Mainos

Kiinnostavatko ihmisoikeudet? Lue Qatarin MM-kisojen ihmisoikeusrikkomuksista lukunäyte!

Vappusatanen on jo toteutunut Kelan eläke-etuuksissa

Helpointa lienee aloittaa vappusatasen toteutumisen arviointi tarkastelemalla Kelan maksamia eläkkeitä sekä eläkkeensaajan asumistukea. Tarkasteluun otetaan ainoastaan ”vanhuuseläkkeet”, sillä kansaneläkettä voidaan maksaa myös työkyvyttömyyden takia. Eläkkeiden muutosta arvioitaessa on pyritty toteuttamaan helposti tarkasteltava tilanne, joten tässä tekstissä käsitellään tilannetta yksin asuvalle, jonka varat ja tulot ovat tarpeeksi pieniä Kelan eläkkeitä varten.

Takuueläke on Kelan maksama eläke, joka on vähittäismääräinen eläke, jonka ihminen saa. Sen määrään vaikuttaa vähentävästi muut maksettavat eläkkeet ja 1.8.2022 alkaen takuueläkettä voidaan maksaa, jos kaikki eläkkeet ennen verotusta ovat yhteensä enintään 878,47 euroa kuukaudessa. Kansaneläkettä voi saada, jos työeläke on pieni tai sitä ei saa ollenkaan. Täyttä kansaneläkettä voi saada, jos työeläkkeiden määrä on enintään 59,45 euroa kuukaudessa. Alla esitetyssä tilanteessa takuueläkettä ja kansaneläkettä maksetaan täysimääräisenä.

Alla olevassa taulukossa on eritelty takuueläkkeen ja kansaneläkkeen määrät. Vuosien 2015 ja 2019 välinen taso on Sipilän hallituksen aikana, seuraavina vuosina vallassa on ollut Sanna Marinin hallitus. Antti Rinne ei ole mukana tarkastelussa, sillä Rinteen aikana ei toteutettu indeksikorotuksia. Vuoden 2019 maksut määriteltiin Sipilän hallituksen aikana.

Vappusatanen ja Kelan maksamien etuuksien määrä vuodesta 2015 vuoteen 2022. Toimeentulotuki ja eläkkeet sekä työmarkkinatuki.
Etuuksien määrä on selvästi kasvanut Marinin hallituksen aikana.

Taulukosta voidaan nähdä eläke-etuuksien kehitys vuodesta 2015 vuoteen 2022 sekä kehitys eri hallitusten aikana. Samalla on tarkasteltu myös perustoimeentulotuen ja työmarkkinatuen kehitystä, jotta saadaan kokonaiskuva eri hallitusten vaikutuksesta kaikista pienituloisten etuuksiin ja kokonaistuloihin.

Sekä kansaneläkkeen että takuueläkkeen kohdalla voidaan huomioida, että niiden määrä jopa pieneni Sipilän oikeistohallituksen aikana. Prosentuaalisesti selkein muutos on takuueläkkeessä, joka pieneni lähes 5 % neljän vuoden aikana, yhteensä 37,95 euroa. Kansaneläkkeessä pudotus oli 7,78 euroa kuukautta kohti.

Eläke-etuuksien kohdalla muutos vuodesta 2019 vuoteen 2022 on huomattava ja todistaa sen, että vappusatanen on toteutunut mediapimennossa ja huomaamatta jo ennen Marinin hallituskauden loppua. Kaikista heikoimmassa asemassa olevien eli takuueläkettä saavien (ei muita etuuksia maksussa) eläkkeen määrä on noussut 1.8.2022 voimaan astuneen indeksikorotuksen myötä vuosien 2019–2022 välillä eli Marinin hallituksen aikana peräti 101,11 euroa kuukaudessa, korotuksen ollessa n. 12,9 % Sipilän aikaisesta hallituksesta. Myös kansaneläke on korottunut lähes 75 euroa kuukautta kohti, korotuksen ollessa n. 11,9 %. Eläke-etuuksien kohdalla on siis saatu jo kaikkein heikoimmassa tilanteessa oleville toteutettua 100 euron korotus. Seuraava indeksikorotus on vielä tulossa Marinin hallituksen aikana, joten myös kansaneläkkeeseen lienee tulossa luvattu 100 euron vappusatanen.

Myös työmarkkinatuen ja toimeentulotuen osalta trendi on nouseva. Toimeentulotuki oli ainoa etuuksista, joka ei laskenut Sipilän hallituskauden aikana, vaikka siihenkin liittyvät indeksikorotukset jäädytettiin. Työmarkkinatuen osalta Sipilän hallitus syyllistyi leikkauksiin ja indeksin jäädyttämiseen, minkä lisäksi hallitus toteutti aktiivimallin, joka käytännössä automaattisesti leikkasi tukia, jos ei saanut työtä, jota ei ole. Työmarkkinatuki on huomioitu taulukossa kertoimella 21,5, koska työmarkkinatukea maksetaan 20 päivän erissä ja vuoden aikana maksuja on 13 kappaletta. Vuodesta 2019 vuoteen 2022 (1.8.2022 indeksikorotukseen) asti nämäkin etuudet ovat nousseet 10 %:n molemmin puolin, mikä on tuntuva korotus kaikista heikoimmassa asemassa olevien tilanteeseen.

Lue myös: Perustoimeentulotuella ei elintasosurffata

Rahallisesti korotukset vaikuttavat monen elämään positiivisesti, vaikka etuuksien kokonaissumma on edelleen Euroopan neuvoston suositusten alapuolella. Myös pienituloiset eläkeläiset ovat hyötyneet etenkin toimeentulotuen korotuksesta, sillä sen avulla on voitu saada tukea esimerkiksi asumis- ja lääkemenoihin enemmän, kuin Sipilän aikakaudella.

Pelkästään tämä taulukko osoittaa sen, että kaikista heikoimmassa asemassa olevia on tuettu ja hallituksella on aidosti väliä – siinä missä Sipilän hallitus leikkasi jatkuvasti pienituloisilta, Marinin hallitus on antanut tukea heikommassa asemassa oleville ja on samalla nostanut työllisyyden tason ennätyskorkealle. Toisaalta tukien määrä on edelleen monella tasolla riittämätön, vaikka suunta on muuttunut edellisestä hallituksesta merkittävästi.

Lue myös: Viisi merkittävää syytä, miksi leikkauspolitiikka ei ole talousviisasta

Eläkkeensaajan asumistuki täydentää korotusta

Kelan maksamien eläke-etuuksien ohella kaikista heikoimmassa asemassa olevat eläkeläiset voivat saada eläkkeensaajan asumistukea. Eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavat yksilön kaikki tulot muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, minkä lisäksi omaisuus voidaan ottaa huomioon. Eläkkeensaajan asumistuessa on tietty perusomavastuu, joka huomioidaan laskelmalla ja lisäomavastuu, joka vähennetään maksettavasta tuesta. Eläkkeensaajan asumistukea on mahdollista saada sekä omistusasuntoon että vuokra-asuntoon.

Yksinkertaisuuden vuoksi taulukkoon 2 on tehty laskelma eläkkeensaajan asumistuesta ihmiselle, joka asuu Tampereella asunnossa, jonka asumismenot ylittävät vuosittaiset enimmäisasumismenot. Asumismenojen huomioimisesta voit lukea lisää Kelan sivuilta. Esimerkin eläkeläisellä ei ole varallisuutta ja tulona on pelkkä takuueläke. Taulukossa ei ole erikseen vuotta 2015, koska tuen määrä pieneni Sipilän hallituksen aikana ja tarkastelun pääpainona on muutokset vuodesta 2019 vuoteen 2022.

Eläkkeensaajan asumistuen kehitys vuodesta 2019 vuoteen 2022.

Taulukon perusteella eläkkeensaajan asumistuki ei ole noussut kuin n. 12 euroa vuodesta 2019, jolloin Sipilän hallitus vaihtui lopulta Marinin hallitukseen. Jos 12 euron nousu kuitenkin lisätään aiemmin mainittuun n. 101 euron korotukseen takuueläkkeeseen, on korotus pienituloisen eläkeläisen tuloihin ollut yhteensä jo 113 euroa. Eläkkeensaajan asumistuen enimmäisasumismenojen sekä tulorajojen korottaminen auttaa myös muita, kuin takuueläkettä saavia ihmisiä, joten korotusta on tullut kaikille eläkkeensaajan asumistukeen oikeutetuille enimmäisasumismenojen ja tulorajojen kasvettua. Eläkkeensaajan asumistuki saattaa myös muuttua vuoden 2023 alusta.

Lue myös: näin jalkapallosta tuli maailman suurin laji

Vaikutukset työeläkkeeseen

Vappusatanen on siis toteutunut jo kaikista pienimpien eläkkeiden osalta, jotka ovat sidottuina kansaneläkeindeksiin. Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia, joten se seuraa hieman eri trendejä, kuin kansaneläkeindeksi. Indeksikorotukset ovat kuitenkin nostaneet useamman eläkeläisen tuloja vuoden 2019 jälkeen jo sen kuuluisan vappusatasen verran.

Työeläke, Santeri Kärki, indeksikorotukset.
1400 euroa tienaavan eläkeläisen eläke voi kasvaa jopa 150 eurolla vuodesta 2019 vuoteen 2023.

Työeläkkeen indeksikorotuksia voidaan tarkastella esimerkillä 1400 euron eläkkeestä. Sen perusteella muutos vuodesta 2019 vuoteen 2022 on hieman vajaa 60 euroa, mutta nykyisen inflaation ja palkkojen muutoksen takia varovaisten asiantuntija-arvioiden mukaan korotus olisi vuoden 2023 alussa jopa 6 %, osassa arvioita enemmän. Näin ollen ero Sipilän ajan eläkkeisiin on selvä, sillä nousua on 150 euroa esimerkin tuloluokassa. Suuremmissa eläkkeissä korotus on luonnollisesti vielä suurempi.

Kansaneläkkeiden ja työeläkkeiden tarkastelussa pitää kuitenkin huomioida, että työeläke on noussut jatkuvasti yllä tarkastellulla ajalla, ja hallituksilla ei sen suhteen ole ollut suurta väliä, sillä indeksijäädytyksiä ei ole ollut. Siinä missä Sipilän hallitus leikkasi Kelan maksamia eläkkeitä ja jäädytti indeksikorotukset, työeläkkeet ovat jatkuvasti nousseet. Joka tapauksessa taulukon avulla voidaan osoittaa, että myös työeläkettä nauttivat ovat saamassa ”vappusatasensa” ennen Marinin hallituksen aikakauden päättymistä.

Lue myös: Kokoomus on valmis leikkaamaan suomalaisilta jopa energiakriisin aikana

Hallituksella on aidosti väliä pienituloisen kannalta.

Etuuksien määrää tarkasteltaessa erot hallitusten välillä käyvät kiusallisen selväksi. Oikeistohallitus leikkasi käytännössä kaikista etuuksista ja esimerkiksi takuueläkkeessä pudotus oli lähes 5 %. Jokainen voi miettiä, paljonko se leikkaisi esimerkiksi omia tuloja, olkoonkin, että Sipilän hallitus leikkasi myös työssäkäyvien tuloja. Nykyinen Marinin hallitus on tehnyt poikkeuksellista politiikkaa, johon vertailukohtaa ei lähiaikoina löydy – viimeksi pienituloisista pidettiin vastaavalla tavalla huolta, kun hyvinvointivaltiota alettiin rakentaa. 90-luvun jälkeen politiikan trendinä on ollut jatkuva leikkaaminen ja tuloerojen kasvu, mikä on osaltaan johtanut moniin tänäkin vuonna kohdattuihin kriiseihin. Fakta on kuitenkin se, että jos ihminen tulee toimeen myös väliaikaisen työttömyyden aikana, ihminen palaa helpommin töihin. Ja jos eläkeläinen ei joudu elämään kädestä suuhun, eläkeläinen on todennäköisemmin terveempi.

Edellä olevien taulukoiden ja tilastojen perusteella voidaan ehdottomasti sanoa, että Rinteen lupaama vappusatanen on kuin onkin toteutumassa kaikkein pienituloisimmille ja selvästi. Nykyinen ”vasemmistohallitus” on pystynyt osoittamaan sen, että politiikassa voidaan pitää lupauksista kiinni ja tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Siinä missä Sipilän hallitus leikkasi johdonmukaisesti eläkkeistä ja työttömien tuista, on tämä hallitus antanut valtavia helpotuksia pienituloisten elämään. Sattumaa tai ei, samalla myös työllisyys on noussut ennätystasolle ja on ollut pari prosenttia parempi, kuin kertaakaan Sipilän hallituksen aikana.

1662049057866
Työllisyysasteen kehitys vuodesta 2012 vuoteen 2022. Tarkasteltu jakso helmikuu. Lähde: Tilastokeskus.

Aika hyvin hallitukselta, joka ei oikeistopopulistien mukaan välitä kansasta. Näissä laskelmissa ei ole edes mukana hallituksen ajamia helpotuksia energiakriisin aikana. Tilastojen perusteella nykyinen hallitus välittää heikommassa asemassa olevista, toisin kuin Sipilän oikeistohallitus, joka oli valmis toteuttamaan vielä kovempiakin menoleikkauksia. Pienituloisten asema on parantunut merkittävästi kaikissa ikäluokissa.

Äänestämisellä voi tosiaan vaikuttaa. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa punnitaankin se, haluaako kansa itselleen leikkauksia, vai onko se valmis ajattelemaan myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien etua.

Lue myös: Kokoomus aikoo leikata pienituloisilta – hölmön hommaa

Lähteet:

Kela.fi

Tilastokeskus

Eläketurvakeskus, raportit

Tilaa ilmoitus uusista julkaisuista sähköpostiisi!

Liittymällä sähköpostilistalle hyväksyt sen, että voimme lähettää sinulle ilmoituksia uusista blogeista ja muita viestejä. Lue lisää tietosuojaselosteesta.

Santeri Kärki

Politiikan tutkimuksen ja historian asiantuntija. Kirjailija, ongelmanratkaisija, humanisti ja generalisti.

Tällä artikkelilla on yksi kommentti

  1. Miina

    Kukaan ei tajua sitä että samalla kun pienet työeläkkeet nousevat indeksin vuoksi vuodenvaihteessa, asumistuki laskee saman verran. Esimerkki: Työeläke 1400, asumistuki n.282 euroa. Kun eläke nousee satasella,asumistuki laskee laskun mukaan suurinpiirtein saman verran!!! Missä se ostovoima on?Suoraa silmänlumetta , voittajia ovat taas ne joilla on muutenkin enemmän tuloja. Asumistukea ei saa tämän vuoksi vähentää. Aivan uskomatonta rahan pyöritystä jossa häviäjät ovat jälleen kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset.

Anna panoksesi keskusteluun!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.