Kokoomuksen ”sopeutukset” tarkoittavat leikkauksia pienituloisilta

Kokoomus on pitkin viikkoa ilmoittanut ”sopeuttavansa valtion menoja”, mutta käytännössä se ei ole kertonut, miten. Yleisiä leikkauslistoja ei uskalleta sanoa ääneen, koska vaalit lähestyvät. Toki historiasta löytyy helposti tieto leikkauksista.

Pienituloiset ja tuilla elävät joutuvat ekana leikkurin kohteeksi, vaikka heiltä leikkaaminen ei tutkitusti lisää työllisyyttä millään tavalla, vaan lisää ainoastaan valtion kuluja mm. syrjäytymisen takia. Heiltä leikkaaminen on Kokoomukselle ideologinen valinta.

Opiskelijat tulevat kokemaan myös kovia leikkauksia ja terveydenhuollosta leikataan lisää. Niin palkoista kuin henkilöstöstä. Samalla myydään alehintaan todennäköisesti terveydenhuollon palvelut ja vesi yksityisille sijoittajille. Maailmalla tästä on huonoja esimerkkejä ja onhan Kokoomus jo myynyt esim. Carunan eteenpäin pilkkahinnalla. Monopolien myynti on pienelle verkolle hyvä bisnes, mutta kansa maksaa siitä pitkään kalliin hinnan.

Onnea vaan Suomelle, sillä raju alamäki ja paha olo ovat tulossa jälleen pian, mikäli Kokoomus vaalit vie. Toivottavasti kansa ottaisi oppia Sipilän hallituksen ajoista – se oli hirvein hallitus miesmuistiin ja teki kokoomuslaisinta politiikkaa koskaan. Lisää leikkausten typeryydestä voi lukea esimerkiksi täältä.

Konkreettisen esimerkin hallitusten politiikasta ja eroista voit lukea taas tästä: Vappusatanen toteutui huomaamatta – Marinin hallitus parantanut selvästi pienituloisten tilannetta

Venäjän sota on johtamassa energiansäästötalkoisiin – suuremmat talkoot ovat vielä tulossa

Venäjän Ukrainaan aloittama laiton ja brutaali hyökkäyssota on aiheuttanut tilanteen, jossa Eurooppa kärsii energian korkeista hinnoista ja energiapulasta. Toistaiseksi Euroopan rintama on ollut yhtenäinen, vaikka sota ja niukkuus ovat aiheuttamassa haastavia tilanteita talvella. Tuleva talvi saattaa kuitenkin olla vain esimakua vielä kovemmasta tulevaisuudesta.

Euroopassa osa oikeistolaisista tahoista olisi valmis keventää Venäjää vastaan asetettuja pakotteita energiakriisin purkamiseksi. Valitettavasti tämä ajatusmalli on sekä itsekäs että lyhytnäköinen. Pakotteiden purkaminen tarkoittaisi lisää tuloja Venäjän sotakassaan ja samalla se olisi suuri keskisormen näyttäminen Ukrainalle, joka taistelee jopa koko Euroopan vapauden puolesta. Jos Ukrainaan voi hyökätä, voi hyökätä muuallekin. Luulisi, että sotaa fanatisoivat ja talvisotaa glorifioivat öyhöttäjät pystyisivät Suomessakin säästämään kulutuksestaan samalla, kun ukrainalaiset pakenevat poteroissaan puolustaessa länsimaista sivistynyttä maailmaa.

Lue myös: Ukrainan sota on seurausta ihmisen ahneudesta – seurauksista kärsivät eniten tavalliset ”ihmiset”

Tulevana talvena Suomessakin voidaan varautua väliaikaisiin sähkön katkaisuihin tavallisten ihmisten elämässä. Mikäli sähköä ei ole tarpeeksi kaikille, kotitaloudet ja yritykset joutuvat ensin katkaisun kohteeksi jopa parin tunnin ajaksi. Kriittisimmät kohteet kuten sairaalat olisi kuitenkin pidettävä sähköverkossa. Valtion tasolta on annettu ohjeita sähkön ja kulutuksen hillitsemiseen ja eri kaupungit pyrkivät tekemään omat toimensa kulutuksen rajoittamiseksi ilman tarvetta sähköjen katkaisulle.

Valitettavasti näitä toimia tehdään liian vähän ja liian myöhään, mutta simulaationa tuleva talvi on hyvä ajatellen tulevaisuuden energiansäästötalkoita.

Ilmastotoimia on Suomessa ja globaalisti tehty auttamattomasti liian hitaasti ja liian myöhään, minkä myötä Venäjä pystyy kiristämään Eurooppaa katkaisemalla maakaasun tuonnin. Jos Suomi olisi aiemmin siirtynyt enemmän energiaomavaraiseksi puhtaan energian avulla, ei tulevana talvena sähkökatkoja nähtäisi. Ja jos kaikki kaupungit ja yritykset olisivat tehneet investointeja vähäpäästöisiin lämmitysmuotoihin ja tehnyt muita fiksuja ilmastoystävällisiä muutoksia, tarvetta säästötalkoille ei olisi. Nyt maksetaan kovaa hintaa sodan takia.

Lue myös: Tampereen kaupunki on jäämässä hiilineutraaliustavoitteistaan

Tulevaisuudessa mikäli länsimaalainen ihminen ei herää ja ala tehdä valtavia muutoksia omiin elämäntapoihinsa ja kulutustottumuksiin, tullaan näkemään entistä suuremmat energiatalkoot. Maapallon lämpeneminen uhkaa mennä yli kriittisen 2 asteen, mikä tarkoittaa entistä enemmän äärimmäisiä luonnonilmiöitä ja lisää elinkelvottomia alueita. Etenkin köyhät maat kärsivät, vaikka suurin osa saasteista on peräisin länsimaista ja niiden elintapojen ylläpitämisestä.

Jos ilmastotoimia vatuloidaan vielä lähelle 2050-lukua, pian tavoitteisiin pääsy saattaa vaatia läntisessä maailmassa sähköjen katkaisua talvisin ja kesäisin lukemattomia kertoja päivässä, joskus useammankin päivän ajan. Toki samalla kulutustottumuksia ja elämistottumuksia tulee muuttaa, koska maapallo ei kestä nykytahtia.

Jos suomalaiset ja muu Eurooppa selviävät tästä talvesta, se on hyvää harjoittelua tulevaa varten. Ilmastonmuutoksen torjuminen tulee vaatimaan paljon enemmän, kuin satunnaisia kahden tunnin sähkökatkoja talvella.

Lue myös: Ilmastonmuutos ei pysähdy valtioiden rajoille eikä katso kansalaisuutta

Vappusatanen toteutui huomaamatta – Marinin hallitus parantanut selvästi pienituloisten tilannetta

Antti Rinne antoi aikoinaan ennen eduskuntavaaleja lupauksen eläkeläisten ”vappusatasesta”. Moni internetin irvileuka on irvaillut pitkään vappusatasen puutetta. Alun alkaenkaan korotusta ei luvattu kerralla. Mutta mikä on tilanne kuuluisan ”vappusatasen” suhteen nyt?

Antti Rinne vei vuonna 2019 SDP:n pääministeripuolueeksi ja yksi kuuluisa lupaus oli niin sanotun vappusatasen toteuttaminen. Kyse ei ollut kuitenkaan siitä, että summa annetaan kerralla kaikille eläkeläisille, vaikka moni jostain syystä on niin tulkinnut. Tarkoitus oli korjata Sipilän hallituksen tekemiä leikkauksia ja antaa vappusatanen vähitellen kaikista pienituloisimmille, eli käytännössä siis korottaa pienimpiä eläkkeitä satasella.

Vappusatasen konkreettinen laskeminen ei ole aivan helppoa ja suoraviivaista, sillä eläke-etuuksien osalta moni eri tekijä vaikuttaa maksettavan eläkkeen määrään. Työeläkkeet seuraavat työeläkeindeksiä, kun taas kansaneläke ja takuueläke määräytyvät muiden maksettavien tulojen mukaan. Osalla ihmisistä on eläkkeiden lisäksi maksussa myös muita Kelan eläkkeisiin tai eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavia etuuksia ja muita tuloja, joten universaalia vappusatasvertailua ei voida tehdä suoraviivaisesti ja jokaisen eläkeläisen tilanteeseen sopivasti.

Vappusatanen on jo toteutunut Kelan eläke-etuuksissa

Helpointa lienee aloittaa vappusatasen toteutumisen arviointi tarkastelemalla Kelan maksamia eläkkeitä sekä eläkkeensaajan asumistukea. Tarkasteluun otetaan ainoastaan ”vanhuuseläkkeet”, sillä kansaneläkettä voidaan maksaa myös työkyvyttömyyden takia. Eläkkeiden muutosta arvioitaessa on pyritty toteuttamaan helposti tarkasteltava tilanne, joten tässä tekstissä käsitellään tilannetta yksin asuvalle, jonka varat ja tulot ovat tarpeeksi pieniä Kelan eläkkeitä varten.

Takuueläke on Kelan maksama eläke, joka on vähittäismääräinen eläke, jonka ihminen saa. Sen määrään vaikuttaa vähentävästi muut maksettavat eläkkeet ja 1.8.2022 alkaen takuueläkettä voidaan maksaa, jos kaikki eläkkeet ennen verotusta ovat yhteensä enintään 878,47 euroa kuukaudessa. Kansaneläkettä voi saada, jos työeläke on pieni tai sitä ei saa ollenkaan. Täyttä kansaneläkettä voi saada, jos työeläkkeiden määrä on enintään 59,45 euroa kuukaudessa. Alla esitetyssä tilanteessa takuueläkettä ja kansaneläkettä maksetaan täysimääräisenä.

Alla olevassa taulukossa on eritelty takuueläkkeen ja kansaneläkkeen määrät. Vuosien 2015 ja 2019 välinen taso on Sipilän hallituksen aikana, seuraavina vuosina vallassa on ollut Sanna Marinin hallitus. Antti Rinne ei ole mukana tarkastelussa, sillä Rinteen aikana ei toteutettu indeksikorotuksia. Vuoden 2019 maksut määriteltiin Sipilän hallituksen aikana.

Vappusatanen ja Kelan maksamien etuuksien määrä vuodesta 2015 vuoteen 2022. Toimeentulotuki ja eläkkeet sekä työmarkkinatuki.
Etuuksien määrä on selvästi kasvanut Marinin hallituksen aikana.

Taulukosta voidaan nähdä eläke-etuuksien kehitys vuodesta 2015 vuoteen 2022 sekä kehitys eri hallitusten aikana. Samalla on tarkasteltu myös perustoimeentulotuen ja työmarkkinatuen kehitystä, jotta saadaan kokonaiskuva eri hallitusten vaikutuksesta kaikista pienituloisten etuuksiin ja kokonaistuloihin.

Sekä kansaneläkkeen että takuueläkkeen kohdalla voidaan huomioida, että niiden määrä jopa pieneni Sipilän oikeistohallituksen aikana. Prosentuaalisesti selkein muutos on takuueläkkeessä, joka pieneni lähes 5 % neljän vuoden aikana, yhteensä 37,95 euroa. Kansaneläkkeessä pudotus oli 7,78 euroa kuukautta kohti.

Eläke-etuuksien kohdalla muutos vuodesta 2019 vuoteen 2022 on huomattava ja todistaa sen, että vappusatanen on toteutunut mediapimennossa ja huomaamatta jo ennen Marinin hallituskauden loppua. Kaikista heikoimmassa asemassa olevien eli takuueläkettä saavien (ei muita etuuksia maksussa) eläkkeen määrä on noussut 1.8.2022 voimaan astuneen indeksikorotuksen myötä vuosien 2019–2022 välillä eli Marinin hallituksen aikana peräti 101,11 euroa kuukaudessa, korotuksen ollessa n. 12,9 % Sipilän aikaisesta hallituksesta. Myös kansaneläke on korottunut lähes 75 euroa kuukautta kohti, korotuksen ollessa n. 11,9 %. Eläke-etuuksien kohdalla on siis saatu jo kaikkein heikoimmassa tilanteessa oleville toteutettua 100 euron korotus. Seuraava indeksikorotus on vielä tulossa Marinin hallituksen aikana, joten myös kansaneläkkeeseen lienee tulossa luvattu 100 euron kokonaiskorotus.

Myös työmarkkinatuen ja toimeentulotuen osalta trendi on nouseva. Toimeentulotuki oli ainoa etuuksista, joka ei laskenut Sipilän hallituskauden aikana, vaikka siihenkin liittyvät indeksikorotukset jäädytettiin. Työmarkkinatuen osalta Sipilän hallitus syyllistyi leikkauksiin ja indeksin jäädyttämiseen, minkä lisäksi hallitus toteutti aktiivimallin, joka käytännössä automaattisesti leikkasi tukia, jos ei saanut työtä, jota ei ole. Työmarkkinatuki on huomioitu taulukossa kertoimella 21,5, koska työmarkkinatukea maksetaan 20 päivän erissä ja vuoden aikana maksuja on 13 kappaletta. Vuodesta 2019 vuoteen 2022 (1.8.2022 indeksikorotukseen) asti nämäkin etuudet ovat nousseet 10 %:n molemmin puolin, mikä on tuntuva korotus kaikista heikoimmassa asemassa olevien tilanteeseen.

Lue myös: Perustoimeentulotuella ei elintasosurffata

Rahallisesti korotukset vaikuttavat monen elämään positiivisesti, vaikka etuuksien kokonaissumma on edelleen Euroopan neuvoston suositusten alapuolella. Myös pienituloiset eläkeläiset ovat hyötyneet etenkin toimeentulotuen korotuksesta, sillä sen avulla on voitu saada tukea esimerkiksi asumis- ja lääkemenoihin enemmän, kuin Sipilän aikakaudella.

Pelkästään tämä taulukko osoittaa sen, että kaikista heikoimmassa asemassa olevia on tuettu ja hallituksella on aidosti väliä – siinä missä Sipilän hallitus leikkasi jatkuvasti pienituloisilta, Marinin hallitus on antanut tukea heikommassa asemassa oleville ja on samalla nostanut työllisyyden tason ennätyskorkealle. Toisaalta tukien määrä on edelleen monella tasolla riittämätön, vaikka suunta on muuttunut edellisestä hallituksesta merkittävästi.

Lue myös: Viisi merkittävää syytä, miksi leikkauspolitiikka ei ole talousviisasta

Eläkkeensaajan asumistuki täydentää korotusta

Kelan maksamien eläke-etuuksien ohella kaikista heikoimmassa asemassa olevat eläkeläiset voivat saada eläkkeensaajan asumistukea. Eläkkeensaajan asumistukeen vaikuttavat yksilön kaikki tulot muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, minkä lisäksi omaisuus voidaan ottaa huomioon. Eläkkeensaajan asumistuessa on tietty perusomavastuu, joka huomioidaan laskelmalla ja lisäomavastuu, joka vähennetään maksettavasta tuesta. Eläkkeensaajan asumistukea on mahdollista saada sekä omistusasuntoon että vuokra-asuntoon.

Yksinkertaisuuden vuoksi taulukkoon 2 on tehty laskelma eläkkeensaajan asumistuesta ihmiselle, joka asuu Tampereella asunnossa, jonka asumismenot ylittävät vuosittaiset enimmäisasumismenot. Asumismenojen huomioimisesta voit lukea lisää Kelan sivuilta. Esimerkin eläkeläisellä ei ole varallisuutta ja tulona on pelkkä takuueläke. Taulukossa ei ole erikseen vuotta 2015, koska tuen määrä pieneni Sipilän hallituksen aikana ja tarkastelun pääpainona on muutokset vuodesta 2019 vuoteen 2022.

Eläkkeensaajan asumistuen kehitys vuodesta 2019 vuoteen 2022.

Taulukon perusteella eläkkeensaajan asumistuki ei ole noussut kuin n. 12 euroa vuodesta 2019, jolloin Sipilän hallitus vaihtui lopulta Marinin hallitukseen. Jos 12 euron nousu kuitenkin lisätään aiemmin mainittuun n. 101 euron korotukseen takuueläkkeeseen, on korotus pienituloisen eläkeläisen tuloihin ollut yhteensä jo 113 euroa. Eläkkeensaajan asumistuen enimmäisasumismenojen sekä tulorajojen korottaminen auttaa myös muita, kuin takuueläkettä saavia ihmisiä, joten korotusta on tullut kaikille eläkkeensaajan asumistukeen oikeutetuille enimmäisasumismenojen ja tulorajojen kasvettua. Eläkkeensaajan asumistuki saattaa myös muuttua vuoden 2023 alusta.

Vaikutukset työeläkkeeseen

Vappusatanen on siis toteutunut jo kaikista pienimpien eläkkeiden osalta, jotka ovat sidottuina kansaneläkeindeksiin. Työeläkeindeksiä laskettaessa palkkojen muutoksen osuus on 20 prosenttia ja hintojen muutoksen 80 prosenttia, joten se seuraa hieman eri trendejä, kuin kansaneläkeindeksi. Indeksikorotukset ovat kuitenkin nostaneet useamman eläkeläisen tuloja vuoden 2019 jälkeen jo sen kuuluisan vappusatasen verran.

Työeläke, Santeri Kärki, indeksikorotukset.
1400 euroa tienaavan eläkeläisen eläke voi kasvaa jopa 150 eurolla vuodesta 2019 vuoteen 2023.

Työeläkkeen indeksikorotuksia voidaan tarkastella esimerkillä 1400 euron eläkkeestä. Sen perusteella muutos vuodesta 2019 vuoteen 2022 on hieman vajaa 60 euroa, mutta nykyisen inflaation ja palkkojen muutoksen takia varovaisten asiantuntija-arvioiden mukaan korotus olisi vuoden 2023 alussa jopa 6 %, osassa arvioita enemmän. Näin ollen ero Sipilän ajan eläkkeisiin on selvä, sillä nousua on 150 euroa esimerkin tuloluokassa. Suuremmissa eläkkeissä korotus on luonnollisesti vielä suurempi.

Kansaneläkkeiden ja työeläkkeiden tarkastelussa pitää kuitenkin huomioida, että työeläke on noussut jatkuvasti yllä tarkastellulla ajalla, ja hallituksilla ei sen suhteen ole ollut suurta väliä, sillä indeksijäädytyksiä ei ole ollut. Siinä missä Sipilän hallitus leikkasi Kelan maksamia eläkkeitä ja jäädytti indeksikorotukset, työeläkkeet ovat jatkuvasti nousseet. Joka tapauksessa taulukon avulla voidaan osoittaa, että myös työeläkettä nauttivat ovat saamassa ”vappusatasensa” ennen Marinin hallituksen aikakauden päättymistä.

Lue myös: Kokoomus on valmis leikkaamaan suomalaisilta jopa energiakriisin aikana

Hallituksella on aidosti väliä pienituloisen kannalta.

Etuuksien määrää tarkasteltaessa erot hallitusten välillä käyvät kiusallisen selväksi. Oikeistohallitus leikkasi käytännössä kaikista etuuksista ja esimerkiksi takuueläkkeessä pudotus oli lähes 5 %. Jokainen voi miettiä, paljonko se leikkaisi esimerkiksi omia tuloja, olkoonkin, että Sipilän hallitus leikkasi myös työssäkäyvien tuloja. Nykyinen Marinin hallitus on tehnyt poikkeuksellista politiikkaa, johon vertailukohtaa ei lähiaikoina löydy – viimeksi pienituloisista pidettiin vastaavalla tavalla huolta, kun hyvinvointivaltiota alettiin rakentaa. 90-luvun jälkeen politiikan trendinä on ollut jatkuva leikkaaminen ja tuloerojen kasvu, mikä on osaltaan johtanut moniin tänäkin vuonna kohdattuihin kriiseihin. Fakta on kuitenkin se, että jos ihminen tulee toimeen myös väliaikaisen työttömyyden aikana, ihminen palaa helpommin töihin. Ja jos eläkeläinen ei joudu elämään kädestä suuhun, eläkeläinen on todennäköisemmin terveempi.

Edellä olevien taulukoiden ja tilastojen perusteella voidaan ehdottomasti sanoa, että Rinteen lupaama vappusatanen on kuin onkin toteutumassa kaikkein pienituloisimmille ja selvästi. Nykyinen ”vasemmistohallitus” on pystynyt osoittamaan sen, että politiikassa voidaan pitää lupauksista kiinni ja tukea kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Siinä missä Sipilän hallitus leikkasi johdonmukaisesti eläkkeistä ja työttömien tuista, on tämä hallitus antanut valtavia helpotuksia pienituloisten elämään. Sattumaa tai ei, samalla myös työllisyys on noussut ennätystasolle ja on ollut pari prosenttia parempi, kuin kertaakaan Sipilän hallituksen aikana.

Työllisyysasteen kehitys vuodesta 2012 vuoteen 2022. Tarkasteltu jakso helmikuu. Lähde: Tilastokeskus.

Aika hyvin hallitukselta, joka ei oikeistopopulistien mukaan välitä kansasta. Näissä laskelmissa ei ole edes mukana hallituksen ajamia helpotuksia energiakriisin aikana. Tilastojen perusteella nykyinen hallitus välittää heikommassa asemassa olevista, toisin kuin Sipilän oikeistohallitus, joka oli valmis toteuttamaan vielä kovempiakin menoleikkauksia. Pienituloisten asema on parantunut merkittävästi kaikissa ikäluokissa.

Äänestämisellä voi tosiaan vaikuttaa. Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa punnitaankin se, haluaako kansa itselleen leikkauksia, vai onko se valmis ajattelemaan myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien etua.

Lue myös: Kokoomus aikoo leikata pienituloisilta – hölmön hommaa

Lähteet:

Kela.fi

Tilastokeskus

Eläketurvakeskus, raportit

Budjettiriihessä voidaan leikata järkevästi – pienituloisten tilannetta ei saa heikentää

Marinin hallituksen budjettiriihelle on annettu valtavaa painetta menoleikkauksille vuosien aikana. Kuluvan syksyn riihi ei ole poikkeus, sillä julkinen paine leikkauksille on kova ja kohteena tulisi olla etenkin oikeiston mielestä pienituloiset ja työttömät. 

Tutkimusten mukaan heikossa asemassa olevilta ryhmiltä leikkaaminen on verrattain tehotonta ja saattaa jopa lisätä menoja mm. pidentyvän työttömyyden ja syrjäytymisen sekä kuntoutuksen myötä. Esimerkiksi Kokoomus olisi valmis leikkaamaan työttömyysetuudesta ja toimeentulotuesta jopa lähes 150 miljoonaa euroa, samalla ottaen velkaa lähes yhtä paljon, kuin nykyinen hallitus. Säästö on loppupeleissä erittäin pieni, kun säästömahdollisuuksia olisi enemmän muualla, eivätkä ne lisäisi valtion menoja ja ajaisi ihmisiä syrjäytymisen kierteeseen.

Lue lisää: Viisi syytä, miksi oikeiston leikkauspolitiikassa ei ole mitään järkeä

Investoiminen pienituloisiin ja heikossa asemissa oleviin on yhtä fiksua, kuin yritysten investoinnit esimerkiksi uusiin tuotantovälineisiin tuloksen parantamiseksi. Mutta säästökohteitakin löytyy, eivätkä ne suinkaan koske heikoimmassa asemassa olevia:

Harmaa talous

Harmaan talouden menetykset verotuloissa ovat varovaistenkin arvioiden mukaan n. 4-6 miljardia euroa vuodessa. Harmaan talouden torjuntaan tulee laittaa lisää määrärahoja (huom, oikeistohallitus leikkasi niitä). Jos edes puolet harmaasta taloudesta saadaan kuriin, verokertymä on + 2 – 3 mrd.

Ympäristölle haitalliset (yritys)tuet

”Sosiaaliturva passivoi, paitsi jos on kyseessä yritys, eikä laiskat työttömät”, sanoisi kokoomuslainen ajatuksensa ääneen, jos kehtaisi. Valtio jakaa aivan valtavat määrät yritystukia vuosittain ja niiden takia terve kilpailu ei voi hyvin. Myös muihin ympäristölle haitallisiin toimiin on annettu avustuksia ja tukia. Varovaisen arvion mukaan nämä tuet poistamalla valtio voisi saada säästöä jopa 3,5 miljardia euroa.

Kokonaistulot: +5,5 mrd euroa/6,5 mrd euroa.

Veronkierto

Vuonna 2021 verovalvonnassa paljastui lähes 400 miljoonaa euroa maksamattomia veroja, mm. Juha Sipilän rakastamista vakuuskuorista, jotka ovat keino piilottaa rahoja. Veronkierron takia Suomessa veroja jää maksamatta n. 400 miljoonan – 1,4 miljardin euron edestä vuodessa (Finnwatch).

Kokonaistulot: 5,9 mrd euroa/ 7,9 mrd euroa.

Näin yksinkertaisilla keinoilla saataisiin jo raavittua jopa valtion vuosibudjetti alijäämäisestä ylijäämäiseksi. Kaikenlaisen verosuunnittelun kiertäminen, lapsilisien poistaminen hyvätuloisilta (rikkain, ehkä 2. rikkain kymmenes) lisäisi verotuloja vielä edellä mainitusta kokonaistulosta entisestään. Lisäksi vasemmistoliiton ehdottama varallisuusvero antaisi valtiolle vuosittain lisätuloja ja saisi passiivisen rahan palautumaan kiertoon, mikä taas kasvattaa verokertymää. Aiemmin oikeistoideologia on estänyt nämä taloudellisesti jopa suotavat toimet, koska heidän mielestään työttömän ajaminen epätoivoon ja leipäjonoon on tehokkaampi keino parantaa taloutta.

Viimeisenä asiana esiin voi nostaa monia hiertävän tuloverotuksen. Ansiotuloveron laskeminen ei juurikaan vaikuta vähemmän tienaaviin, minkä lisäksi sen takia valtio menettää valtavan määrän verotuloja ja joutuu ottamaan velkaa ja/tai leikkaamaan palveluista. Oikeudenmukaisin ratkaisu palkansaajalle olisi palauttaa 90-luvulla eriytetty pääomatulo samaan verokantaan ansiotulojen kanssa. Tällä hetkellä miljoonan pääomatuloja tienaava voi kiertää ja kikkailla itselleen veroprosentin 20:een tai jopa alle, kun taas ansiotuloina 100 000 euroa vuodessa tienaava maksaa reilut 42 % veroa. Pienempituloisilla taas jos pääomatuloja on 5000 e ja ansiotuloja 25 000, veroprosentti on huomattavan korkea, kun tulot ovat eri verokannassa.

Lue myös: Ympäristö ja talouskasvu eivät ole ristiriidassa keskenään

Kokoomus on valmis leikkaamaan suomalaisilta jopa energiakriisin aikana

Kokoomus lupaa yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, minkä moni ihminen uskoo turhankin kritiikittömästi. Mutta jos se ei ole vielä käynyt selväksi jollekin: Kokoomus tulee leikkaamaan kaikista etuuksista ja yhteiskunnan palveluista, jos se valtaan pääsee. Myös duunari voi ja tulee kokemaan keppiä.

Kokoomuksen leikkauksista, koulutusvastaisuudesta ja duunarin kepittämisestä on historiallista evidenssiä niin lähihistoriassa kuin yli 100 vuoden ajalta ja puolueen kurjistamistavoitteet lukevat Kokoomuksen ohjelmassakin. Niiden ei pitäisi tulla yllätyksenä kenellekään, mutta valitettavasti tuntuu siltä, että ihminen on erittäin taipuvainen itsepetokseen säilyttääkseen kuvitellun statuksensa ja tähän mennessä saamansa edut.

Kokoomus lupaa jälleen ennen vaaleja paljon. Todellisuus on karu ja ihmisarvoa alentava – puolue ei välitä ihmisoikeuksista tai kansasta. Se vetää kansaa persuja sivistyneemmällä tavalla turpaan.

Kokoomus aikoo leikata pienituloisilta – hölmön hommaa

Mediassa Kokoomus esittää olevansa tavallisen kansan puolella ja toisaalta tekevänsä ilmastotyötä ja lupaahan se myös alentaa tuloveroa ja hoitaa inflaation pois, samalla leikaten valtionvelkaa. Lisäksi on luvattu mm. terapiatakuuta, koulutusta ja palkkatyötäkin luvataan.

Kaikki edellä mainittu Kokoomuksen toteuttamana on puhdasta bullshittiä ja siitä on paljon historiallista ja nykypäivän evidenssiä.

Hyvinvointivaltio on vasemmistopuolueiden työn tulos

Kokoomus, peruskouluvastaisuus,
Ilmaista peruskoulua ei olisi, jos Kokoomusta ei olisi kepitetty. Kuvituskuva. Photo by Pixabay on Pexels.com

Historiasta tiedetään mm. koulutusvastaisuus sekä jatkuvat leikkaukset ihmisten perusturvaan ja palkkoihin. Ei tarvitse mennä kuin Sipilän oikeistohallituksen kaudelle, jolloin puolue oli innoissaan leikkaamassa pienituloisilta ja jakamassa paremmin tienaaville. Myös työssäkäyvät saivat kovia leikkauksia palkkoihin. Hyvä veli -verkko pyörii jatkuvasti ja edustajat hyppivät eduskunnan ja yritysten hallitusten välillä ja Sipilän hallituksen ajaessa terveydenhuollon yksityistämistä moni edustaja vaihtoikin lennosta suoraan pörriäisten hallituksiin.

Kauemmas historiaa katsoessa löydetään mm. peruskoulun vastustamista, julkisen terveydenhuollon vastaisuutta sekä vastustusta hyvinvointivaltiota kohtaan. Sekä vuosikymmenien leikkauspolitiikkaa.

Lue myös: Viisi merkittävää syytä, miksi leikkauspolitiikka ei ole talousviisasta

Energiakriisikään ei vaikuta leikkaushaluihin

Toimeentulotuen määrä on pieni. Lähde: Kela
Vuoden 2021 tason perustoimeentulotuki ei näytä houkuttavan lopettamaan työntekoa.

Kokoomus olisi edelleen valmis leikkaamaan pienituloisten etuuksia, jopa nykyisessä ilmasto- ja energiakriisissä, samalla kun nykyinen hallitus etsii vaihtoehtoja parantaa heikommassa asemassa olevien tilannetta mm. kohdistetuilla tuilla sekä tukemalla siirtymistä energiaomavaraisuuteen. Samalla puolue on valmis luopumaan ilmastonmuutoksen torjunnasta ja lisäämään yksityisautoilua sekä päästöjä, mikä taas aiheuttaa tulevaisuuden sukupolville poikkeuksellisen suuren velkataakan ja inhimillisen tragedian (tulevan talven energiansäästötalkoot eivät ole mitään siihen verrattuna).

Lue myös: Ympäristö ja talouskasvu eivät ole ristiriidassa keskenään

Etuuksien leikkaamisessa kohteena ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat. Opintotuki kokee 100 % varmuudella leikkauksen, kuten viimeksi Kokoomuksen ollessa hallituksessa. Asumistuesta halutaan leikata, kuten myös työttömyysetuudesta. Työmarkkinatukihan on tällä hetkellä ruhtinaallinen, noin 570 e/kk yksin asuvalla, joten onhan se hyvä, että puolue haluaa aktivoida ihmiset töihin (not). Toimeentulotukeen se haluaa omavastuun, mikä on sinänsä absurdia, koska tukeahan ei saa, jos on omaisuutta tai liikaa tuloja. Tutkimusten mukaan liian matalat etuudet passivoivat, mutta Kokoomus ei tutkimuksista välitä.

Lue myös: Perustoimeentulotuella ei elintasosurffata

Tuloveroa halutaan alentaa, vaikka ekonomit varoittavat sen kasvattavan inflaatiota. Siis sitä ilmiötä, jolle ei oikein kansallisesti voida mitään, mutta jonka Kokoomus on luvannut korjata. Tuloveron alennus ei koske myöskään kaikista pienituloisimpia tai tukien (eläkkeet, työttömyysetuus etc.) varassa eläviä.

Puolueen ”lääkkeet” johtavat verokertymän pienenemiseen, jota ollaan ratkaisemassa myymällä palvelut halvalla yksityisille ja keventämällä lisää hyvätuloisten verotusta. Ne maksaa, joilla on varaa, muut sairastakoon kotona. Velkaa otetaan edelleen, mutta ei ”hyvään tarkoitukseen”. Samanlaista velkarallia on harjoitettu jo yli 100 miljardin edestä ja esimerkiksi tilastokeskuksen sivuilta voidaan huomata, että Kokoomuksen ottama velka on kerääntynyt lähinnä varakkaimman 10 % varallisuuteen. Kansantaloudelle se ei ole tehnyt mitään positiivista.

Entäpä se terapiatakuu? Kokoomuksen mallissa leikataan elämisen edellytyksiä niiltä, jotka eniten terapiaa tarvitsisivat. Kuitenkin terapiatakuun ohella tulisi varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus elämään, joka ei aja syrjäytymisen kierteeseen. Samalla toki leikataan myös terveydenhuollon resursseista. Terapiatakuu on siis sama, kuin jonon ohi rahalla ja muut odottakoon edelleen. Hyötyä tavalliselle ihmiselle ei ole.

Lue myös: Mielenterveys ei ole pelkkiä terveyspalveluita

Työntekoa ei haluta kannattavaksi tavalliselle kansalaiselle

Paikallinen Sopiminen, työntekijän potkut.
Paikallisesta sopimisesta kärsivät etenkin matalapalkka-alat, joissa palkanalennuksen sijaan voit saada potkut. Kuvituskuva. Photo by Anna Shvets on Pexels.com

Puolue ajaa edelleen ”paikallista sopimista”, joka on eri tutkimusten mukaan Suomella jo hyvällä tasolla kansainvälisesti. Kokoomuksen mallihan on esimerkiksi sama, kuin Akavan kyselyssä, eli kyseessä olisi työnantajan sanelema palkkaleikkuri. Milläs sovit asioista, jos vaihtoehto on palkan alentaminen tai potkut? On kuitenkin yllättävää, että niin moni kansalainen haluaa vapaaehtoisesti alentaa omaa palkkaansa. Itse en kuulu tähän joukkoon.

Työllisyydestä puolueen näytöt ovat lähellä nollaa. Sipilän hallituksen aikana tilastoja saatiin kikkailtua tempputyöllisyydellä, sitä ennen maksuttomilla työkokeiluilla, mutta työllisyysprosentti ei juuri mairitellut. Työllisyysennätys saatiin vasta, kun työttömiä on alettu kohdella ihmisinä ja Marinin hallituksen aikana työllisyys on ollut n. 74 % (Sipilän ajan laskukaavalla 75 %, 3 % parempi kuin oikeistohallituksen aikana parhaillaan),eli Suomen ennätys, koronasta ja Venäjän sodasta huolimatta. Lisäksi työllä tulee entistä paremmin toimeen ja Suomesta on tullut houkutteleva investointien kannalta. Myös verokertymä on ollut hyvä niin kunnissa kuin valtion tasolla verrattuna aiempiin hallituksiin.

Lue myös: Hallituksella on väliä – ”vasemmistohallitus” on nostanut työllisyysluvut ennätyskorkealle

Ja entäpä yrittäjät? Kokoomusta ei ole paljoa kiinnostanut PK-yrittäjät, koska etenkin toiminimet vertautuvat monesti ”duunariin”, joita puolue haluaa kyykyttää. Marinin hallitus on ajanut paljon helpotuksia yksinyrittäjän arkeen ja toisaalta tukenut yrityksiä ennennäkemättömällä tavalla koronakriisin aikana. Noh, sosialismi pelastaa aina, kun kapitalismi epäonnistuu..

Ja Ay-liikkeen verovapaus? Siitähän olisi työntekijäjärjestöt olleet valmiita luopumaan, Kokoomuksen sylikoira EK ei. Mutta eihän porvari omasta omaisuudestaan luovu, sen käsi on aina köyhän taskulla (=taikaseinä).

Se siitä kansan palvelijasta ja kykypuolueesta. Edellä mainittujen asioiden eli kansaan kohdistuvien leikkausten ja toisaalta tiedevastaisuuden ansiosta puoluetta ei voi hyvällä omallatunnolla luonnehtia kykypuolueeksi.

Toivoisin, että mediakin paljastaisi näitä valheita useammin ja ottaisi asioista selvää. Tietoa löytyy niin puolueen ohjelmista, lähihistoriasta kuin yli 100 vuoden ajalta. Uutisia voi taustoittaa puolueen teoilla, jotta kansalle ei jää virheellinen kuva mediaan annetuista valheista.

Lue myös: Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö luo säästöjä ja parantaa hyvinvointia

Artikkelin pääkuva on poiminta Kokoomuksen vaihtoehtobudjetista. Lisää leikkauksia löytyy puolueen verkkosivuilta.

Ilmastonmuutos ei pysähdy valtioiden rajoille eikä katso kansalaisuutta

Suomi voi kokea jopa kolminkertaisen lämpenemisen muuhun maailmaan verrattuna ilmastonmuutoksen takia. Maatalouden satoja voidaan menettää ja lämpötilat tulevat olemaan äärimmäisen kovia ja ihmiselle haastavia eri vuodenaikoina.

Edes tässä kohtaa toivoisi, että ihmiset heräisivät ongelmaan ja ilmastokriisiin. Edes siinä kohtaa, kun lähitulevaisuudessa muutokset voisivat kohdistua jopa meihin, voisi toivoa, että yksilöt heräävät ja alkaisivat tehdä järkeviä valintoja

Valitettavasti olen itse pessimistinen asian suhteen. Ilmeisesti ihminen ei halua oppia historiasta, uskoa tiedettä tai kehittyä lajina epäitsekkäämmäksi. Toivoa olisi, jos ilmastotoimia alettaisiin kollektiivisesti tehdä nopeammin, enemmän ja oikeudenmukaisemmin.

Koska siinä vaiheessa, kun maapallon keskilämpötila on kasvanut yli pari astetta ja eri sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet rajusti, on jo myöhäistä reagoida.

Täytyy muistaa, että ilmastonmuutos ei katso maiden rajoja. Me suomalaiset olemme vähintään yhtä syyllisiä, kuin muidenkin maiden kansalaiset. Jopa enemmän, koska elämäntapamme kuormittaa maapalloa n. 2x enemmän/hlö, kuin esimerkiksi kiinalaisten tapa elää.

Lue myös: Ilmastotoimia tulee tehdä kaupungeissa

Ilmastonmuutos koskee kaikkia.

Jos kaikki muut maat osallistuvat ilmastotalkoisiin ja Kiina ei, silloin Kiina tuskin kävisi kauppaa muiden kanssa. Tuotteet olisivat käyttökelvottomia ja ajaisi Kiinankin muutokseen.

Jos valtion rajojen sisällä 50 % ihmisistä vaatisi ilmastotoimia samalla karsien omista mukavuuksista, monessa demokratiassa tapahtuisi muutos, joka edesauttaisi elinkelpoisen planeetan säilyttämistä. Parhaimmillaan toimilla, jotka ovat oikeudenmukaisia.

Jos kaupunkilaiset eivät äänestäisi ilmastolle haitallisia puolueita, kaupunkien saasteet pienenisivät merkittävästi. Jos kaupunkien hallinnoimat yritykset ja yhtymät toimivat hiilineutraalisti ja kaupunkien toiminta suunnitellaan ympäristö ja ilmasto edellä, kaupunkialueen muutkin toimijat olisivat pakotettuja muutoksiin.

Jos kukaan ei ostaisi tuotteita tai palveluita yrityksiltä, jotka edistävät ilmastonmuutosta, nämä olisivat pakotettuja muutoksiin tai sulkemaan ovensa.

Maapallo koostuu loppupeleissä yksilöistä, jotka muodostavat erilaisia kollektiiveja. Muutos lähtee yksilöistä, yrityksistä, kaupungeista. Kukaan ei sitä muutosta tee meidän puolesta. Meillä on mahdollisuus vaikuttaa ja pelastaa maailma – myös Suomessa. Kukaan ei vaan tee sitä meidän puolesta. Ja ilmastotoimet vaativat henkilökohtaisia uhrauksia.

Nyt olisi jokaisen yksilön aika herätä, vaatia muutoksia ja tehdä niitä. Jos aina odotetaan jonkun tai jonkin muun toimivan ja tekevän asioita, ei mitään tule koskaan tapahtumaan.

Lue myös: Jokainen yksilö voi osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan

Jos jatkuvasti pyritään talouskasvuun ja ylikulutukseen sekä itsekkääseen hedonistiseen elämäntapaan, voimme pian luopua toivosta.

Ihmisen pitää muuttua, ennen kuin ilmasto muuttuu peruuttamattomasti.

Liian suuret etuudet vai liian pienet palkat?

Viime aikoina on sopivasti ennen vaaleja nostettu esiin keskustelua ylisuurista Kelan etuuksista. Sama keskustelu toistuu usein ennen vaaleja ja on hyvin tarkoitushakuista.

Kelan etuuksilla ei tosiasiassa eletä luksuselämää, vaikka hämmentävän moni niin kuvittelee.Viime aikoina on taas uutisia ja niiden kommenttipalstoja lukiessa huomattu, miten moni kuvittelee, että ihmiset ovat mieluummin Kelan ruhtinaallisilla etuuksilla, kuin tekevät töitä. Oikeisto on onnistunut luomaan aika upean mielikuvan etuuksista, mikä ei millään tavalla pidä paikkaansa.

Otetaanpa pari esimerkkiä. Esimerkiksi yksin asuvan ihmisen toimeentulotuen perusosa on reilu 530 euroa/kk 1.8.2022 tehdyn indeksikorotuksen jälkeen. Perusosa on se laskennallinen osuus, joka ihmisellä on käytössä elämiseen (vaatteet, ruoka, tietokone, netti, puhelin, velat/lainat, auto). Tätä perusosan määrää vähentävät luonnollisesti muut etuudet ja tulot, eli sitä ei saa lisänä esimerkiksi asumistuen tai työmarkkinatuen päälle. Summa ei ihan hirveän ruhtinaallinen ole, eikä henk. koht kannustaisi ainakaan jäämään pois työelämästä.Ja täytyy muistaa, että kyseistä etuutta ei edes saa, jos sinulla on säästöjä. Säästöt tulee käyttää ensin pois.

Lue myös: Perustoimeentulotuella ei elintasosurffata

Myös työmarkkinatuki on melko vaatimaton, tällä hetkellä 35,72 e/pv. Etuus maksetaan 20 päivän jaksoissa ja etuuksien verokortin jälkeen käteen jää 571,52 e. Työmarkkinatukea ei myöskään voi saada, jos ei todistetusti etsi töitä. Tämä voi johtaa myös toimeentulotuen perusosan leikkaamiseen.

Jos nämä summat motivoivat olemaan työttömänä ja kotona lojumassa, niin en usko ongelman olevan ruhtinaalliset etuudet, vaan liian pienet palkat.

Tämä olisi hyvä tiedostaa ennen, kuin uskoo väitteet kotona lojuvista rahassa kylpevistä työttömistä. Niitä ei juurikaan ole eikä niitä tule.

Lue myös: Opiskelijaetuuksien korottaminen parantaisi opiskelijoiden mielenterveyttä

Terrori-isku Elokapinaa vastaan osoittaa oikeiston olevan uhka demokratialle

Olen hämmentyneenä ja oikeastaan melko surullisena lukenut uutisia, jotka ovat koskeneet Elokapinan mielenosoituksia Jyväskylässä. Mielenosoituksia vastaan kohdistetut toimet ovat olleet vastenmielisiä.

Eri uutissivustojen Elokapinaa koskevien uutisten kommentteihin on tullut tuttuun tapaan hieman todellisuudesta vieraantuneiden ihmisten möläytyksiä. Jyväskylän MM-Rallin yhteydessä Elokapina on siis osoittanut laillisesti mieltään ja eräät öyhöt ovat päättäneet oikeudekseen ampua paskaa heidän päälleen. Ei verbaalista, vaan ihan sitä ihteään.

Moni some-kommentoija on antamassa mitalia näille laillista mielenosoitusta häiriköineille apinoille. Elokapinalaiset taas halutaan telkien taakse, saunan taakse tai lähettää ties minne. Keskustelupalstat ovat tulvillaan väkivaltafantasioita, jotka saavat tavalliselle ihmiselle palan kurkkuun.

Ensinnäkin, Elokapina tekee tärkeää työtä. Liike tuo elintärkeää ilmastoasiaa esiin ja liike saisi näkyä enemmänkin uutisissa ja kansan ajatuksissa. Itse asiassa ilmastotoimia vaatimassa tulisi olla miljoonia suomalaisia. Meidänkin elintavat ja elämäntyyli tulevat pian muuttumaan pysyvästi ja muutosten tekeminen arjessa on parempi aloittaa ajoissa kun myöhään, jotta muutokset eivät tule rajuna ja nopeasti (=kalliina). Se on meidän jokaisen vastuulla, niin Suomessa kuin maailmallakin – ilmastonmuutos ei katso valtioiden rajoja.

Lue myös: ilmastonmuutos on meidän jokaisen asia.

Toinen ongelma ihmisten käytöksessä Elokapinaa (ja monia muita fiksuja asioita) kohtaan, niin somessa kuin livenä, on se, että sillä pyritään rajoittamaan ihmisten oikeutta demokraattiseen mielenosoitukseen. Eli siihen, että on eri mieltä tai tuo mielipiteitään esille. Somessa sananvapauden rajoittaminen on arkipäiväistä, livenä aiemmin harvinaisempaa.

Valitettavasti öyhöoikeisto rajoittaa monen sananvapautta Somessa, mutta nyt uhka on myös fyysinen. Paskan ampuminen mielenosoittajien päälle on törkeä keino rajoittaa ihmisen laillista mielenosoitusoikeutta ja on verrattavissa jopa terrorismiin. Tarkoitus on aiheuttaa pelkoa ja rajoittaa ihmisten oikeuksia.

Ironista kyllä, tämä bensaöyhöoikeisto samalla pelkää kovaa Venäjää, mutta tekevät aivan samaa, kuin Venäjällä vallanpitäjät tekevät – yrittävät rajoittaa ihmisoikeuksia ja vaientaa enemmistön pelon avulla.

Tällaiseen toimintaan on aika puuttua kovaa. Paskanampujat tulee tuomita lain salliman maksimirangaistuksen mukaisesti ja jatkossa myös vihapuhetta tulee rajoittaa rangaistuksen uhalla. Muuten tolkun ihmiset eivät voi kohta enää osallistua keskusteluun ja he joutuvat pelkäämään myös turvallisuutensa puolesta.

Kuten iskut Elokapinaa vastaan osoittavat, sanoista on jo pelottavan lyhyt matka tekoihin. Raja on vedettävä nyt, ennen kuin on liian myöhäistä.

Lue myös: Kehitysavusta leikkaaminen ei paranna suomalaisten tilannetta

Kalervo Kummolan valinta MM-kotikisojen keulakuvaksi oli kyseenalainen poliittinen tempaus

Tampereen kaupunki on strategiassaan ilmoittanut olevansa tekemisen kaupunki, jossa kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Suomessa vastaavasti on vuosikymmenien ajan korostettu yhteistä ja avointa demokratiaa. Jääkiekon MM-kisojen markkinoinnin keulakuvaksi valitun ”rautakansleri” Kummolan johtamisotteet etenkin viime vuosikymmeninä sotivat kuitenkin kaikkea sitä vastaan, mitä Suomi ja Tampere haluavat olla.

Kummolan johdolla moni suomalaisen kiekkoilun moderni muutos on jäänyt tekemättä, sillä jos ”Kale” sanoi jotain, niin silloin muu väki vaikeni, vaikka enemmistön tahto olisi eronnut Kummolan tahdosta. Kummola käytti suomalaisessa jääkiekossa vuosia valtaansa yksipuolisesti, joka on valitettava osa mennyttä aikaa myös suomalaisessa demokratiassa. Hänen aikakaudellaan moni toisinajattelija hiljennettiin ja häntä vastaan käyminen tiesi sitä, että ura jääkiekon parissa oli paketissa. Kalervo Kummola oli myös se henkilö, joka yhdessä Hjallis Harkimon kanssa ajoi Jokerit väkisin KHL:ään.

Lue myös: Jääkiekon MM-kisat on ylihinnoiteltu tapahtuma

Kyseisessä projektissa astuttiin kaikkien muiden jääkiekkotoimijoiden yli ja aiheutettiin pitkä välirikko Jokerien ja Liigan välille. Päätös lähdöstä oli kaikkea muuta kuin demokraattinen, se oli autoritäärinen julistus ja keskisormen nosto suomalaiselle kiekkoväelle. Samalla Kummolan hyvä ystävä Harkimo tienasi hyvän summan kaupoilla. Julkisesti KHL-projektin osalta on ristiinnaulittu Jokerit myöhemmin ostanut Jari Kurri, mutta Kurri ei ollut se, joka vei Jokerit jo ihmisoikeuksia polkevaan Venäjään. Jokerien tarkoitus oli jo tuolloin kiillottaa Putinin julkisuuskuvaa ja suomalainen joukkue KHL:ssä oli osa Venäjän pehmeän vallan käyttöä. Kummola varmasti tiesi sen, mutta ei silti välittänyt, vaan Jokerit oli pakko saada Venäjälle vastaväitteistä huolimatta. Monessa muussa maassa, kuten Ruotsissa, oltiin viisaampia ja vältettiin joukkueiden siirto Venäjälle, koska Putinin tarkoitusperät olivat tiedossa.

Kalervo Kummolan valinta jääkiekon MM-kisojen keulakuvaksi tuntuu ennen kaikkea poliittiselta projektilta, joka ei ole edennyt kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Valinta ei tunnu oikealta, etenkään nyt, kun Venäjä on suljettu kaikesta urheilutoiminnasta ulos Ukrainan sodan takia. Toivottavasti vuoden 2023 kisojen keulakuvana on joku, joka edustaa suomalaisia arvoja ja demokratiaa sekä yhteistyön voimaa, eikä henkilö, joka on antanut kasvot autoritääriselle urheilujohtamiselle. Muutoin vuoden 2022 kisat ovat olleet kalliista lipunhinnoista huolimatta menestys kaupungille.

Bloggaaja on kirjoittanut kirjan jalkapallon ja politiikan välisestä historiasta. Lue lisää täältä: Jalkapallon vaiettu matka valtalajiksi

Jääkiekon MM-kisat on ylihinnoiteltu tapahtuma

Jääkiekon MM-kisojen lippujen hinnat ovat nousseet jälleen puheenaiheeksi ja tuntuu, että Jääkiekkoliitto ei ole oppinut mitään edellisten kisojen virheistä.

Lippu Särkänniemeen maksaa 44,5 euroa.

Lätkäpeli maksaa 44 euroa. Kyseessä Ruotsi vastaan Iso-Britannia.

Ajatusleikkinä: käyttääkö pieni perhe tai pariskunta rahansa parin tunnin ei-niin-jännään jääkiekkopeliin, vai tekeekö se jotain muuta?

Lue myös: Venäjä legitimoi toimintaansa urheilun avulla – urheiluseurat ja -järjestöt tukevat Venäjää passiivisesti

Kisoihin kuuluisi olennaisesti kyllä myös se, että ns. heikompien maiden peleihin saataisiin yleisöä. Nyt suurin osa ihmisistä on hinnoiteltu ulos näistäkin peleistä. Suomen pelien lipuista puhumattakaan (200 euron liput/peli).

Olisiko aika muuttaa hinnoittelua vähän järkevämmäksi arkipäivien ”ei niin kiinnostavien” pelien osalta?

Kiekkoliiton oma vastaus on ylimielinen ja vähättelevä. Lippuja jaetaan mieluummin sponsoreille ja eri sidosryhmille, ja se näkyy valitettavasti hallin heikkona tunnelmana. Iso-Britannian ja Itävallan peliin vastaavasti olisi voitu saada paljon enemmän kiekkofaneja, jos paikka piippuhyllyltä ei olisi maksanut jo 22 euroa. Parituhatta ihmistä seurasi tätä ”jännitysnäytelmää”.

On ymmärrettävää toki, että hinnat määräytyvät markkinoiden mukaan ja kysyntä ja tarjonta päättävät. Mutta jos liput aiotaan kuitenkin arpoa, eikö olisi parempi, että arvontaan voisi osallistua myös ihmiset ja perheet, joilla ei välttämättä ole paketteihin varaa?

Ahneus on ihmisen perisynti. Ahneus on pesiytynyt kiekkotoimijoihin. Valitettavasti se latistaa tunnelmaa halleissa ja saa monelle perheelle pahan mielen. Ymmärrys siellä on kaukana ajatellen pienituloisten arkea.

Lue myös: Urheilua ja kulttuuria tukemalla luodaan hyvinvointia, tuloja ja säästöjä!

Toivottavasti vuoden 2023 MM-kisoissa Tampereella lippujen hinnoissa on edes jotain järkeä.

Tampereen tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja analyysi 2021

Terveisiä tarkastuslautakunnasta!

Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan vuoden 2021 arviointikertomuksessa on tarkasteltu muun muassa valtuuston tavoitteiden ja kaupunkistrategian toteutumista sekä tytäryhtiöiden toimintaa. Kaupungin taloudellinen tulos oli loistava, mutta hiilineutraaliustavoitteista jäätiin.

Tarkastuslautakunnan toiminta eroaa hieman muista lautakunnista, joten siitä johtuen säännöllisiä raportteja ei ole tullut. Nyt on kuitenkin hyvä aika nostaa esiin vuoden 2021 arviointikertomus, joka lähtee taittoon 20.4.2022. Arviointikertomus jaetaan myös valtuustolle. Arviointikertomuksessa tehdään erilaisia nostoja kaupungin saavuttamista ja saavuttamatta jääneistä tavoitteista vuodelta 2021. Arviointikertomuksessa arvioidaan myös, miten vuoden 2020 arviointikertomuksessa esiin nousseisiin asioihin on puututtu.

Kokouksessa julkisesti jaettava arviointikertomus ei ole vielä lopullinen versio, mutta en usko, että muutoksia on juurikaan tulossa. Alla on pidempi raportti arviointikertomuksesta. Lyhyesti tiivistäen voisin sanoa, että osa asetetuista tavoitteista jäi toteutumatta koronapandemian takia, mutta tavoitteita saavutettiin kuitenkin kohtuullisen hyvällä prosentilla. Hiilineutraaliustavoitteisiin ei päästy vuonna 2021, minkä lisäksi esimerkiksi esteettömyys ei ole täysin toteutunut kaupungin toiminnassa. Tavoitteita on asetettu poikkeuksellisen hyvin mitattavaan muotoon, mutta toki esimerkiksi tytäryhtiöissä on jatkossa parantamisen varaa tavoitteiden muotoilussa. Pykälän 47. alapuolella on laajemmin arvioita. Lainausmerkeillä olevat pätkät ovat suoraan arviointikertomuksesta. Lisäksi mukana on referointia, tiivistystä ja joitain omia nostoja. Lisäkseni tarkastuslautakunnassa toimi vakituisena jäsenenä Saila Joutsio, joka voinee halutessaan lisätä jotain, jos tulee mieleen.

Tarkastuslautakunta on lakisääteinen lautakunta ja se toimii suoraan kaupunginvaltuuston alaisena. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungissa ja konsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu huolehtia kaupungin ja konsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä.

Linkki arviointikertomukseen.

Arviointikertomus, analyysi ja havainnot

Kokouspykälän kohdasta löytyy PDF-tiedosto halukkaille.

Vuoden 2020 kehityskohteista mainitsisin nostona rakennuslupaprosessin lyhentämisen. Valtuustokauden tavoitteena oli käsitellä 90 % luvista kahdessa kuukaudessa, mutta tavoitteesta jäätiin reilusti lukeman oltua 41 %. Toisaalta keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2021 lyhentynyt 79 päivään, kun vuotta aiemmin se oli ollut 85 päivää. Kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen on Tampereella vastaavasti hyvällä mallilla.

Tampereen kaupungin ja konsernin talous

Tampere on tekemisen kaupunki. Kuva: Sa

Kuten tiedämme, Tampereella koronavuodet ovat olleet talouden osalta hyviä ja vuonna 2021 tilikauden tulos oli 74,7 miljoonaa euroa. Tulosta selittää paljon valtion antamat koronatuet sekä omaisuuden myynti, mutta myös poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu (sekä kunnallisvero että yhteisövero).  Tytäryhtiöt tuottivat myös hyvin osinkotulojen muodossa, olkoonkin, että osa yrityksistä ei voinut jakaa osinkoa koronan heikentämän taloustilanteen vuoksi. Kokousmateriaalista löytyvästä raportista voi katsoa tarkemmin eri tekijöitä talouden kasvun osalta. Tilikauden tuloksen ennustetaan olevan positiivinen vielä vuonna 2023, mutta sen jälkeen tuloksen arvioidaan olevan 20 miljoonaa euroa negatiivinen. Tämä taas vaatii talouden kannalta sopeuttamista sekä muutoksia.

”Tarkastuslautakunta pitää hyvänä ennakointina, että talous- ja tuottavuusohjelma laaditaan juuri nyt, vaikka takana onkin kaksi hyvää vuotta. Edellisestä talouden tasapainottamisohjelmasta saadut hyvät tulokset kannustavat yrittämään uudestaan uusin keinoin. Oman vaikeutensa uuden talous- ja tuottavuusohjelman laatimiseen tuo kaupunkistrategian tavoite asiakaskokemuksen parantamisesta. Entistä vähemmällä rahalla tulisi saada enemmän hyviä asiakaskokemuksia.”

Yllä oleva lainaus on suoraan arviointikertomuksesta. Viimeinen lause on yksi asia, mihin kiinnittäisin itse huomiota, sillä leikkaaminen esimerkiksi henkilöstökuluista asettaa varmasti jatkossa haasteita kaupunkistrategian toteuttamiselle asiakaskokemusten osalta. Toisaalta lisääntyvä digitalisaatio voi edesauttaa tavoitteen toteutumista jollain sektoreilla.

Valtuustokauden 2018 – 2021 tavoitteiden toteutuminen

Kaupunginvaltuusto asetti valtuustokaudelle 2018–2021 yhteensä 39 tavoitetta, joilla toteutettiin Tampere – Sinulle paras -strategiaa. Valtuustokauden tavoitteita edistettiin vuositavoitteilla, joita oli neljän vuoden aikana yhteensä 247 kappaletta. Näistä Vuositavoitteista 57 % toteutui, 32 % ei toteutunut, 5 % toteutui osittain ja 5 %:n toteutumista ei voitu arvioida.

”Tarkastuslautakunta on huolissaan siitä, riittävätkö Kestävä Tampere 2030 -tiekartan toimenpiteet kaupungin hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamiseen. Valtuustokauden tavoite oli vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 % vuoden 1990 tasosta vuoden 2021 loppuun mennessä. Ennakkotiedon mukaan päästöt vähenivät vain 33 % vuoteen 2020 mennessä. Varsinkin liikenteen päästöt ovat laskeneet tavoiteltua hitaammin.”

Hiilineutraaliustavoitteesta ollaan tällä hetkellä hieman jäljessä. Ratikan toteuttaminen on ollut yksi keino vähentää liikenteen päästöjä ja siihen asetetuista vuositavoitteista 10/11 toteutui. Toisaalta koronapandemia vähensi liikkumista joukkoliikenteessä. Joka tapauksessa lienee selvää, että kaupungin päätöksissä tulee tehdä jatkossa enemmän töitä hiilineutraaliuden eteen, tai vuoden 2030 tavoitteisiin ei päästä. Näitä toimia ei voi jättää seuraavan valtuuston tehtäväksi, tai meille tulee kiire.

” Palvelujen painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin ja kotiin vietäviin palveluihin on ollut jo pitkään kaupungin tärkeä tavoite, jota edistettiin valtuustokauden vuositavoitteilla oikein hyvin. Kauden 14:sta ennaltaehkäisyyn liittyvästä vuositavoitteesta yhdeksän toteutui. Tavoitteet koskivat ikäihmisten asumismuotoa, lastensuojelun asiakkaiden osuutta väestöstä, kotihoidon sairaalavuorokausien määrää ja asunnottomuutta.”

Tavoitteita saavutettiin hyvin.

” Strategiassa tavoiteltiin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen vähenemistä 10 %:lla valtuustokauden aikana. Tavoite ei toteutunut, sillä sairauspoissaolot kasvoivat hieman. Vuonna 2021 sairauspoissaoloja oli 17,9 päivää henkilötyövuotta kohden. Mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspoissaoloista kasvoi valtuustokauden aikana 17 %:sta (v.2018) 26 %:iin (v.2021). Vuonna 2021 mielenterveyssyyt olivat yleisin sairauspoissaolojen aiheuttaja. – – Tarkastuslautakunta on huolissaan henkilöstön mielenterveysongelmien suuresta kasvusta. Tarkastuslautakunta jatkaa sairauspoissaolojen syiden ja määrien seuraamista.”

Tämä on mielestäni hälyttävä havainto. Koronapandemia lisäsi sairauspoissaolojen määrää selvästi, mutta noin kova kasvu vuodesta 2018 vuoteen 2021 kertoo mielestäni siitä, että kaupungin henkilöstön olosuhteet kaipaavat parantamista ja Vihreidenkin ajamaa ennaltaehkäisevää toimintaa mielenterveyden osalta tulee lisätä. Itse olen tarlan kokouksissa nostanut esiin, että jatkossa tätä aihetta voisi tutkia entistä enemmän ja lautakunta voisi myös mielestäni antaa tulevina vuosina suosituksia keinoista vähentää poissaoloja. Joka tapauksessa tätä lukua olisi hyvä tuoda esille muualla päätöksenteossa ja etsiä ratkaisuja poissaoloihin ja niiden syihin.

Kulttuuri ja urheilu

” Koronaepidemia hidasti Tampereen vetovoimaa kansainvälisen tason kulttuuri-, matkailu-, kongressi-, tapahtuma- ja urheilukaupunkina koskevan valtuustokauden tavoitteen toteutumista. Vuosien 2018–2019 tavoitteista toteutui vielä puolet, mutta koronaepidemian vuosina 2019–2020 vain yksi viidestä.”

Näiden tavoitteiden arvioiminen suoraan ei liene reilua, sillä kulttuuri- ja urheilusektorilla korona vaikutti laajasti toimintaan ja esimerkiksi liikuntatoimi oli selvästi tappiollinen.

Vuoden 2021 valtuustotavoitteiden toteutuminen

” Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2021 talousarviossa konsernihallinnolle ja lautakunnille 48 sitovaa toiminnan tavoitetta, jotka on johdettu kaupunkistrategiasta. Liikelaitoksille ja Pirkanmaan pelastuslaitokselle asetettiin yhteensä 10 toiminnan tavoitetta ja tytäryhteisöille 57 tavoitetta. Näistä kaupunkikonsernin 115 tavoitteesta 56 % toteutui, 3 % toteutui osittain ja 36 % ei toteutunut. Tavoitteista 6 %:n toteutumista ei voitu arvioida lainkaan.”

Tarkastuslautakunta pitää kaupunkikonsernin tavoitteiden toteutumisen määrää hyvänä. Koronapandemia vaikutti jälleen osittain. Lautakuntien ja konsernihallinnon sitovista toiminnan tavoitteista 67 % toteutui, 29 % jäi toteutumatta, 2 % toteutui osittain ja 2 %:n toteutumista ei voitu arvioida. Tarkastuslautakunnan mielestä lautakuntien ja konserninhallinnon tavoitteet ovat ymmärrettäviä ja mitattavia ja keskusteluissa on noussut esiin se, että parannusta aiempaan on tullut.

”Lautakuntien ja konsernihallinnon valtuustotavoitteet jakautuivat viiteen teemaan, jotka ovat yhdessä tekevä ja inhimillinen, koulutuksen ja osaamisen kärjessä, luova ja innovatiivinen, urbaani ja kestävästi kasvava sekä uudistumiskykyinen. Tavoitteita toteutui suhteellisesti eniten yhdessä tekevä ja inhimillinen -painopisteessä, joka sisälsi mm. koululaisten fyysisen toimintakyvyn parantamisen, kotihoidon asiakkaiden sairaalavuorokausien vähenemisen ja asunnottomuuden vähenemisen.

Ammatillisen koulutuksen negatiivisten eroamisten määrää koskeva tavoite toteutui. Samoin toteutui tavoite, joka koski Tredusta valmistuneiden odotuksia heidän omasta sijoittumisestaan työelämään tai jatko-opintoihin.”

”Koronaepidemia on ollut opiskelijoille raskas ja näiden tavoitteiden toteutuminen siitä huolimatta on hyvä saavutus.”

Lue myös: Opiskelijoiden mielenterveyspalvelut täytyy saada kuntoon

Lisäksi esiin nostettiin se, että joukkoliikenteen tavoitteita ei aivan saavutettu koronapandemian johdosta. Ikäihmisten asumista koskevat tavoitteet (92 % asuisi kotona, vähintään 6 % palveluasumisessa ja enintään 2 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa) taas saavutettiin vuonna 2021 kokonaan. Digitalisaatioon liittyvät tavoitteet saavutettiin osittain, kun taas asiakaskokemuksen paranemista ei voitu arvioida, koska tavoitteet eivät ole ymmärrettäviä. Tarkastuslautakunnan suositus onkin, että jatkossa tavoitteiden tulee olla helposti mitattavissa.

” Kaupungin talousarviossa asetettiin tavoitteita 16 tytäryhteisölle. Näistä tavoitteista 46 % toteutui, 42 % ei toteutunut, 2 % toteutui osittain ja 11 %:n toteutumista ei voitu arvioida.”

Tytäryhteisöjen tavoitteiden toteutumattomuusprosentti on hieman suurempi, kuin muilla sektoreilla, minkä lisäksi niillä on selvästi enemmän hankalasti arvioitavia tavoitteita, joiden toteutumisen arviointi ei ole mahdollista joko huonon muotoilun tai puuttuvien mittareiden johdosta. Tarkastuslautakunta odottaakin toteutuneiden tavoitteiden osuuden kasvavan jatkossa, kun koronarajoitukset päättyvät. Lisäksi lautakunta suosittelee mittareiden selkeyttämistä jatkossa.

Tytäryhteisöjen tavoitteista voidaan nostaa esiin vuokra-asumista tarjoavien yhtiöiden saavutukset, sillä niiden käyttöaste pysyi suurena ja jokainen pääsi tavoitteeseensa. Osinkotavoitteet taas toteutuivat viidessä yhtiössä seitsemästä, mitä tarkastuslautakunta pitää merkityksellisenä, koska tulevina vuosina osinkotuottoihin kohdistuu kasvupaineita. Särkänniemi ja Finnpark Oy kärsivät korona-ajasta, joten ne eivät jakaneet osinkoa vuonna 2021.

Tarkastuslautakunnan arviot poikkeavat osittain kaupunginhallituksen raportoinnista

Tarlan arviot poikkeavat osittain kaupunginhallituksen arvioista siitä, saavutettiinko tavoitteita. Tampereen Infraan, Tampereen tilapalveluihin ja Tuomi Logistiikkaan liittyen tarlan arvio on eri, kuin kaupunginhallituksen. Lisäksi Tampereen Sähkölaitos Oy:n kohdalta kaivataan vuoden 2021 kilpailukykymittarin tulosta, ennen kuin sen onnistumista voidaan arvioida. Finnpark Oy:n ja Tullinkulman Työterveys Oy:n kohdalla arvio poikkeaa yhden tavoitteen kohdalla. Näistä yrityksistä on yllä olevan linkin raportissa Tarlan laajempi arvio.

Kehitysohjelmat:

”Kaupungin vuoden 2021 kehitysohjelmat olivat Viiden tähden keskusta, Hiedanranta, Raitiotie, Smart Tampere, Vetovoimainen elämyskaupunki ja Tampere Junior. Kaupungin sitovista toiminnan tavoitteista yhdeksää toteutettiin kehitysohjelmissa. Niistä seitsemän toteutui ja kaksi jäi toteutumatta. Tavoitteiden toteuttamiseksi kehitysohjelmille oli asetettu 20 toimenpidettä, joista 16 toteutui, yksi toteutui osittain ja kaksi jäi toteutumatta. Yhden toimenpiteen toteutumista ei voitu arvioida. ”

”Kehitysohjelmia toteutetaan useiden palvelualueiden yhteistyönä ja on hyvä, että yhteistyöllä saavutetaan kaupunkistrategiassa tavoiteltuja muutoksia.”

Kehitysohjelmiin liittyen tarkastuslautakunta suosittaa, että tavoitteet kirjataan jatkossa selkeästi ja ymmärrettävissä ja niillä tulee olla selkeät mittarit.

Kaupungin viestintä:

Kuvituskuva. Photo by Alex Andrews on Pexels.com

Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin viestinnän tavoitteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Kaupunkilaiset ovat saaneet ajantasaista tietoa ja siihen on voinut luottaa. Moninaisten

somekanavien käyttö edistää nopeaa tiedon jakamista ja palautteiden säännönmukainen käsittely varmistaa tiedon oikeellisuutta ja perillemenoa. Lautakunta pitää tärkeänä, että verkkosivujen uudistamisessa on huomioitu eri käyttäjäryhmät ja uusiminen on tehty asiakasnäkökulmasta. Hyvät sijoitukset mainetutkimuksissa ja vuoden 2021 paras sijoitus kuntien sisäisessä muuttoliikkeessä kertovat kaupungin hyvästä maineesta. Tarkastuslautakunta toivoo, että kaupungin yksiköt ottaisivat laajemmin käyttöön asioinnin verkon välityksellä. Tätä kaupunkilaisetkin toivoivat erityisesti terveydenhuoltopalveluissa ja liikunta- ja vapaa-ajanpalveluissa.”

Viestinnästä oli paljon keskustelua lautakunnan sisällä, mutta erityisesti verkkosivujen uudistamisessa asiakasnäkökulma ja helppokäyttöisyys nousivat esille. Lisäksi kuntalain mukaiset tiedot tulee olla selkeästi uusilla verkkosivuilla.

Esteettömyyden edistäminen

Myös tärkeä aihe, jossa kuultiin niin vanhuksia, vammaisia kuin kaupungin henkilöstöä. Vanhuus- ja vammaisneuvostot nostivat esille haastatteluissaan merkittäviä epäkohtia ja heidän viestinsä oli, että heitä ei kuunnella tarpeeksi ja aitoa vaikuttamismahdollisuutta projekteissa ei ole suunnitteluvaiheessa. Hämeenkatu sai haastateltavilta laajasti noottia, sillä sen ei katsota toistaiseksi toteuttavan täysin esteettömyyttä. Katujen talvikunnossapito sai haastateltavilta noottia ja toiveissa oli myös, että kaupungin henkilökuntaa koulutettaisiin paremmin kohtaamaan vammaisia ihmisiä.

Tarkastuslautakunnan arvio:

” Tampere Sinulle paras -strategian tavoite edistää esteettömyyttä kaikessa kaupungin toiminnassa ei toteudu riittävästi vammaisten ja ikäihmisten haastatteluissa kerättyjen kokemusten perusteella. Esteet rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan käyttää ympäristöä ja palveluita itsenäisesti. Toisaalta esteettömyystavoite toteutuu siten, että kaupungin palveluista vastaavat henkilöt olivat tunnistaneet samoja ongelmia kuin vammaiset ihmiset ja ikäihmiset ja ongelmien korjaamiseksi oli toimittu.

Kaupungin esteettömyyden parantamisen ja ylläpitämisen tulee olla jatkuvaa. Haastatteluissa kerättyjen kokemusten perusteella esteettömyys toteutuu parhaiten silloin, kun vammaiset ihmiset ja ikäihmiset otetaan aidosti mukaan hankkeiden suunnitteluun ja toteutuksen arvioimiseen. Tärkeää olisi tiedottaa esteettömyyden kehittämiseen osallistuneille kaupunkilaisille nykyistä paremmin siitä, miten heidän osallistumisensa vaikutti lopputulokseen.”

Osallistuva budjetointi:

Tarkastuslautakunnan arvio:

”Mun Tampere -osallistuva budjetointi toteutti kaupungin strategiaa luomalla kaupunkilaisille uusia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Päätöksenteko oli avointa ja läpinäkyvää. Kaupunki ohjasi prosessia, mutta luovutti suunnittelu- ja päätöksentekovaltaa kuntalaisille. Projektin verkkototeutus mahdollisti kaupunkilaisten ajasta ja paikasta riippumattoman osallistumisen. Äänestysaktiivisuus jäi selvästi odotuksia alhaisemmaksi.

Digiosallistumisen projekti toteutti kaupungin strategiaa laatimalla kattavat suunnitelmat kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Suunnitelmat on tarkoitus toteuttaa osana kaupunkitasoista digikehittämistä. Tietohallinto sekä sivistyspalvelujen Hyvinvointi, osallisuus yhteisöt ja yhdenvertaisuus -tiimi huolehtivat jatkosuunnitelmista.”

Tästä oli paljon keskustelua, miten äänestysaktiivisuutta voisi jatkossa lisätä ja saada kaupunkilaiset paremmin osallistumaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventaminen:

Tampere Junior -hankkeessa oli mielenkiintoista, miten dataa lähdettiin keräämään, sillä aiemmin sitä ei juurikaan alueellisesti ollut. Tilannekuva valmistui vuonna 2020 ja siinä tarkasteltiin monimuotoisesti erilaisia perheitä ja heidän vaihtelevia tilanteitaan. Datan avulla saatiin luotua muun muassa 100 erilaista lapsiperhetyyppiä.

Tarkastuslautakunnan arviointi lasten ja nuorten alueellisten hyvinvointierojen kaventamisesta

Tampere Junior -kehitysohjelman työ lasten ja nuorten alueellisten hyvinvointierojen kaventamiseksi on käynnistynyt ripeästi. Tarkastuslautakunta pitää mahdollisena sitä, että alueelliset hyvinvointierot kaventuvat tulevina vuosina.

Kaupungissa tehdään paljon lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää työtä sekä Tampere Junior kehitysohjelman hankkeissa että niiden ulkopuolella. Valtaosa tästä työstä ei kohdistu alueellisten hyvinvointierojen kaventamiseen, mutta työ on arvokasta lasten ja nuorten hyvinvoinnin yleisessä lisäämisessä. Kaupunkitasoiset keinot voivat kaventaa myös alueellisia hyvinvointieroja, jos ne tavoittavat lapset ja nuoret juuri sillä alueella, jolla avun tarve on suuri.

Alueelliset hyvinvointierot saadaan entistä paremmin selville Tampere Junior -kehitysohjelmassa luodulla tilannekuvatyökalulla. Sen avulla hyvinvointieroja kaventavat toimenpiteet pystytään kohdistamaan tarkoituksenmukaisesti tukea ja apua tarvitseville. Työkalulla voidaan myös mitata toimenpiteiden vaikuttavuus ja saada selville, kaventuivatko hyvinvointierot. Tilannekuva tukee kaupungin tavoitetta johtaa tiedolla.

Tarkastuslautakunnan suositus:

Tilannekuvan ja sen vuorovaikutteisen tulkinnan käyttöönottoa tulee tukea mahdollisimman hyvin, jotta niitä hyödynnetään aktiivisesti myös Tampere Junior -kehitysohjelman päätyttyä.

Liikuntapalveluiden tuloksellisuus:

Korona kuritti liikuntapalvelujen tulosta merkittävästi, koska monet kaupungin ylläpitämät tilat olivat vielä vuoden 2021 aikanakin paljon kiinni. Tulot romahtivat, mutta esimerkiksi kiinteistöjen ylläpito maksoi edelleen. Jatkossa tuottavuuden odotetaan kasvavan esimerkiksi digitalisaation myötä. Asiakastyytyväisyyden mittaamista tulisi jatkossa laajentaa eri kyselyjen muodossa ja itse sain ajettua liikuntapalveluihin liittyvään arvioon suosituksen siitä, että jatkossa yksilökäyttäjien lisäksi myös seurojen tyytyväisyyttä olisi hyvä seurata ja kysyä, koska ne ovat kuitenkin merkittäviä maksajia kaupungin liikuntapalveluissa.

Tarkastuslautakunnan suositus:

”Liikuntapalvelujen tulee panostaa jatkossa vahvasti aktiivisen elämäntavan edistämiseen ja mitata laajasti toiminnan asiakas- ja asukastyytyväisyyttä. Korona-ajan sulut liikuntapalveluissa voivat aiheuttaa ikäviä seurauksia, mikäli kaupunkilaiset eivät palaa aiempiin liikuntaharrastuksiin.

Palvelurakenteen järjestämisessä tulee muistaa myös ulkoilemaan houkuttelevat lähimetsät, hoidetut puistot ja lähiliikuntapaikat, jotka ovat hyvä mahdollisuus saada asukkaat liikkumaan.”

Nämä suositukset ovat varmasti sellaisia, joihin Vihreät valtuutetut voivat samaistua hyvin ja esimerkiksi lähimetsät on koettu kaupunkilaisten kohdalla merkittäviksi liikkumispaikoiksi.

Asiantuntijapalveluiden ostot

Tähän liittyen pohdittiin, miten hankintojen laatu varmistetaan ja onko kannattavaa ostaa asiantuntijapalveluita. Asiantuntijapalveluiden ostolle nähtiin riittävät perusteet ja esimerkiksi joihinkin suunnittelutöihin liittyen erikoisosaamista ei ole järkeä pitää ”talon sisällä”, vaan ostaa ne niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Laatu varmistetaan pitkien puitesopimusjärjestelyjen avulla ja toisaalta sillä, että kaupungin omalla henkilöstöllä on riittävä kokemus ja tieto hankittavista palveluista. Tässä ei siis mitään ihmeellistä.

Kansi- ja Areena-hanke

Kaupungin kustannuksia ja vastuita hankkeeseen liittyen tarkasteltiin pitkin syksyä. Kaupunki on hankkeessa mukana n. 60 miljoonalla eurolla ja kaupungin lisäksi mukana on myös yksityisiä toimijoita. Areenayhtiöstä kaupunki omistaa 40 %.

Panostusta pidetään suhteellisen pienenä, mikäli vuosittaiset 9,5 miljoonan euron verotulo-odotukset toteutuvat. Toisaalta kaupungilla on suuri vastuu hankkeen riskeistä, sillä se vastaa seuraavat 100 vuotta Kannen toimivuudesta. Tarkastuslautakunta pitää kaupunkia rohkeana edelläkävijänä, koska projekti on suomalaisessa mittakaavassa harvinaislaatuinen.

Yritystonttitarjonta ja kiertotalousalueet

Arviointikysymys: Onko kaupungin yritystonttitarjonta ja erityisesti kiertotalouteen soveltuvien tonttien tarjonta riittävää?

Tästä riitti keskustelua lautakunnan kokouksissa laajasti. Yritystonttien tarjonta on sinänsä hyvää, mutta osan tonttialueista koetaan olevan liian kaukana ja esimerkiksi Tarastejärven sijainti on haaste kiertotalouden osalta. Tonttien kysyntään kaupunki on pystynyt vastaamaan hyvin ja sillä on jatkossakin tarjota tontteja myyntiin tai vuokralle.

Tarkastuslautakunnan arviointi yritystonttitarjonnasta ja kiertotalousalueista

”Tampereella on riittävästi yritystontteja kiertotalouden ja muiden toimijoiden tarpeisiin. Tontteja on eri puolilla kaupunkia. Kaupungilla on miljoonan kerrosalaneliömetrin yritystonttivaranto. Varanto voi riittää uutta strategiakautta eli vuotta 2030 pidempäänkin.

Uusien yritysten kannalta parhaat tonttipaikat ovat muussa käytössä. Kaupungin laitamilla sijaitsevat yritysalueet ovat kaukana asutuksesta ja joukkoliikenneyhteydet työpaikoille ovat rajalliset. Lisäksi junaliikenteen tavara-asemat ovat kaukana.

Yritykset ovat lähteneet toteuttamaan kiertotaloutta kehittämällä materiaalien kierrätystä. Kierrätyksestä on vielä matkaa todelliseen kiertotalouteen, jossa meillä on kestävät ja huollettavat, alustatalouden avulla jopa jaetut käyttötavarat.”

Viimeisessä lauseessa löytyy ehkä olennaisin huomio tästä kohdasta. Tällä hetkellä varsinaiseen kiertotalouteen ei ole päästy sille kaavoitetuilla alueilla.

Finnpark OY

Tavoitteisiin ei päästy koronapandemian takia. Konsernijaoston päivittäessä omistajastrategiaa sen tulisi pohtia, ovatko ne tekijät, joiden seurauksena yhtiön omistaminen on katsottu tarpeelliseksi, edelleen voimassa ja voidaanko omistuksesta luopua.

Tullinkulman Työterveys Oy (Pirte)

Valtuustotavoitteita ei saavutettu tulostavoitteiden osalta eikä ennaltaehkäisevään toimintaan siirretty painopisteitä tavoitteiden mukaisesti. Toisaalta yritys saavutti etäpalvelujen määrään liittyvän tavoitteensa. Kustannustehokkuutta ei myöskään saavutettu. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan ¾ tavoitteesta ei siis toteutunut, mutta suurimpana tekijänä näiden taustalla oli koronapandemia. Asiakastyytyväisyyskyselyssä oltiin tyytyväisiä yrityksen toimintaan ja osatyökykyisten töihin palauttamisesta.

” Kaupunki omistaa Pirtestä 75,2 % ja sairaanhoitopiiri 24,8 %. Vuoden 2023 alussa sairaanhoitopiirin omistus siirtyy hyvinvointialueelle, jonka jälkeen hyvinvointialueesta tulee selvästi kaupunkia suurempi työnantaja ja työterveyspalvelujen käyttäjä. Tarkastuslautakunta kysyy, onko kaupungin tarvetta harkita muutoksia omistukseensa?

Arviointisuunnitelman pohjana on valtuuston hyväksymä strategia Tekemisen Kaupunki 2030. Arviointisuunnitelmaa on esitelty tarkemmin kyseisen pykälän kohdalla ja siitä on saatavilla PDF-tiedosto. Arviointisuunnitelma on kuitenkin laadittu väljäksi, jotta tilanteen mukaan voidaan ottaa mukaan esimerkiksi ajankohtaisia kohteita.

Tampereen kaupunki on jäämässä hiilineutraaliustavoitteistaan

Tampereen kaupungin tarkastuslautakunta on julkaissut arviointikertomuksensa, jossa arvioidaan muun muassa valtuustokauden tavoitteiden toteutumista. Kestävä Tampere 2030 tiekartan toimenpiteet eivät tällä hetkellä lautakunnan mielestä ole riittäviä hiilineutraaliustavoitteiden toteutumiseen.

YK:n mukaan kaupungit kuluttavat lähes 80 prosenttia kaikesta maailman energiasta ja samalla tuottavat yli 60 % kasvihuonepäästöistä. Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on peräti kaksinkertainen esimerkiksi kiinalaiseen verrattuna. Myös Tampere on päästövähennyksistä huolimatta vastuussa ilmastonmuutoksesta ja vuosi 2030 tuleekin erittäin nopeasti vastaan.

Valtuustokauden tavoite oli vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 % vuoden 1990 tasosta vuoden 2021 loppuun mennessä. Vuoden 2020 tietojen perusteella vähennys oli ainoastaan 33 % ja liikenteen päästöjen kohdalla tavoitteet jäivät kauas. Vuosien 2021–2024 aikana päästöjä tulisi tehdä tavoitteiden mukaisesti siirtämällä kaupunkia enemmän raiteille ja siirtymällä muutenkin kestävään liikennejärjestelmään.

Lue myös: Ilmastotoimia tulee tehdä kaupungeissa

Valitettavasti hiilineutraaliustavoitteen toteutuminen vaikuttaa tällä hetkellä erittäin haastavalta. Lautakuntatyöskentelyssä esimerkiksi raideliikennettä ei ole saatu juurikaan edistettyä ja lähijunahankkeet ovat juuttuneet byrokratian rattaisiin. Samalla esimerkiksi Kokoomus ja Perussuomalaiset ajavat jatkuvasti helpotuksia yksityisautoiluun ja pyrkivät pitämään kiinni katoavasta maailmasta samalla, kun maailma on ajautumassa entistä kovemmin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin ongelmiin. Ilmastonmuutos aiheuttaa valtavasti taloudellisia haittoja myös Suomessa.

Tampereen kaupungin tuleekin jatkossa pyrkiä entistä kovemmin saavuttamaan hiilineutraaliustavoitteensa muun muassa edistämällä kestävää liikkumista, vähentämällä yksityisautoilua, uudistamalla rakennuksia energiatehokkaammiksi ja lisäämällä kiertotaloutta sekä säilyttämällä lähiluontoa. Tehokkaat toimet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ovat tärkeitä tulevien sukupolvien takia, sillä mitä kauemmin ilmastotoimia lykätään, sitä suuremmaksi niiden hintalappu kasvaa.

Taloudellisesti ja inhimillisesti ei ole järkeä enää odotella tulevaisuutta, vaan tulevaisuutta tulee alkaa rakentaa nyt.

Oikeistolainen leikkauspolitiikka on ajanut kunta-alan kriisiin

Kunta-alan lakko on seurausta oikeiston vuosikymmeniä jatkuneesta typerästä leikkauspolitiikasta. Eri aloilla on ollut paljon ongelmia, joita on paikattu leikkaamalla lisää. Joskus mitta tulee täyteen ongelmien edessä.

Palkka on laahannut näillä aloilla pitkään perässä ja työmäärä on kasvanut. Etenkin Kokoomuksen ajama ”tehokkuusajatus” on johtanut siihen, että resursseja on leikattu ja oletettu, että tulokset ja tuottavuus paranee. Ennen opettajalla oli kärjistäen 14 lasta, nyt 22 luokassa. Samalla apukäsien määrää on vähennetty ja inkluusion sekä kasvaneiden luokkakokojen johdosta fokus on entistä vähemmän opetuksessa ja entistä enemmän kasvatuksessa. Ongelma ei koske pelkästään opetusalaa, vaan laajasti eri kuntasektoreita. Resurssit uupuvat, työtä tulee jatkuvasti lisää.

Kuka meistä olisi tyytyväinen, kun työn määrä ja vastuu kasvaa, mutta palkka ei nouse? Oikeistolainen tapa tehdä asioita on kestämätön ja onneksi viimein raja on ylitetty.

En tuomitse esimerkiksi inkluusiota lainkaan ajatuksena eikä se ole tämän jutun pointti. Sen toteuttaminen järkevästi olisi vaatinut aivan toisenlaisen suunnan resursseissa. Jos halutaan tuloksia ja tehokkuutta, tarvitaan lisää käsiä, ei vähemmän. Pitkät sairauslomat, työkyvyttömyys ja alan vaihdot ovat luultavasti tehneet isommat tappiot kunnille ja valtiolle, kuin riittävät resurssit ja henkilöstön jaksamisesta huolehtiminen olisivat tehneet. Kymmenen hengen töiden tekeminen viidellä henkilöllä ei ole järkevää eikä tehokasta ja ainakaan teho ei parane, jos viiden hengen sijaan hommissa on kolme henkilöä. Ainakin siinä kohtaa voi toki väittää, että kuntasektori on tehoton ja se pitäisi ajaa alas.

Lue myösViisi merkittävää syytä, miksi leikkauspolitiikka ei ole talousviisasta

Tampereella henkilöstön yleisin sairauspoissaolon syy oli vuonna 2021 mielenterveys. Mielenterveyspoissaolojen kasvuun vaikutti varmasti korona, mutta myös leikkaukset sekä ajatus siitä, että tosiaan vähemmällä henkilöstöllä tehdään enemmä. Mielenterveyspoissaolojen kasvu ei myöskään yllätä, koska leikkaukset aiheuttavat ongelmia pitkällä tähtäimellä. Samalla on huolestuttavaa, että monella kunnalla on hyvinvointialueiden myötä painetta säästää resursseista lisää. Kohta se vähäinenkin henkilöstö, mitä on tarjolla, on mahdollisesti poissa pelistä.

Kunta-ala ansaitsee kunnon palkankorotukset. Vaikka paperilla alat eivät tuota yhtä paljon, kuin insinööri firmalle, niin ilman heitä ei yhteiskunta pyörisi. Kaikkea ei voida arvostaa yksiulotteisesti tuottojen kautta. Järjenkäyttö on sallittua ja välillä on hyvä miettiä pitkällä tähtäimellä tehdyn politiikan seurauksia. Leikkauksilla ajetaan hyvinvointivaltio alas, jolloin jokaisen tulee itse valmistautua tekemään töitä pienemmällä palkalla ja jatkossa varautua maksamaan opetus- ja kirjastotoiminta omasta pussista. Sitäkö kansa haluaa?

Milloin Suomessa aletaan ajatella kryptovaluuttoja ja lohkoketjuja järkevästi?

Kryptovaluutat ovat yleistyneet huomattavasti viimeisen 5 vuoden aikana. Ne ovat käytännössä kaikkien saatavilla, valuuttoja ja niitä pyörittäviä lohkoketjuja on valtava määrä ja yhä usemman sijoitusportfoliosta niitä löytyy. Silti Suomessa ei tunnuta ymmärrettävän kryptovaluuttojen tai lohkoketjujen hyötyjä lainkaan.

Lohkoketjut ja virtuaalivaluutat esitetään monesti jonain pahana asiana, rikollisuuden välineenä ja ilmaston tuhoajana. Turhan harvoin julkisesti puhutaan niiden potentiaalista. Esimerkiksi suomalainen Aave on nyt monen sadan miljoonan arvoinen Kryptovaluutta, joka on synnyttänyt ympärilleen paljon liiketoimintaa ja innovaatioita. Se ajettiin kuitenkin pois Suomesta, koska täällä ilmapiiri kyseiselle liiketoiminnalle on käytännössä mahdoton.

Hyvin harva alan toimija voi toimia Suomessa lainsäädännön takia. Yksityiselle sijoittajallekin kryptovaluutat ovat kalliita, koska niiden verotus on aivan järkyttävän epäselvää ja moni jättääkin siksi veroilmoitukset tekemättä. Heippa kymmenet miljoonat verotuloina!

Sen sijaan, että kryptovaluuttoja, lohkoketjuja ja niihin liittyviä asioita demonisoidaan, meidän tulisi alkaa innovoimaan niiden pohjalle. Se edistäisi talouskasvua ja mahdollistaa uusia toimintamalleja, mm. viranomaistyössä, niin valtion tasolla kuin kaupungeissa. Nytkin tulli on myymässä turhan bitcoineja, vaikka ne voitaisiin suosiolla luovuttaa Ukrainalle sellaisenaan.

Milloin Suomi herää nykyaikaan kryptojen osalta?

Lue myös: Ympäristö ja talouskasvu eivät ole ristiriidassa keskenään

Opiskelijaetuuksien korottaminen parantaisi opiskelijoiden mielenterveyttä

Sanna Marinin hallitus on saavuttanut paljon työllisyyden ja talouden saralla, enemmän kuin yksikään muu hallitus 30 vuoteen. Panostukset tieteeseen ja koulutukseen sekä opiskelijoiden tulorajojen nostaminen ovat olleet onnistumisia, mutta tekemistä riittää jatkossakin, kun akuutti mielenterveyskriisi odottaa purkamista.

Hallitus on toistaiseksi pitkälti laiminlyönyt mielenterveyden edistämisen. Etenkin Vihreät ovat puolueena ajaneet vahvasti terapiatakuuta ja pitäneet meteliä opiskelijoiden tukalasta mielenterveystilanteesta. Valitettavasti valtava määrä opiskelijoita on avun tarpeessa, mutta avun saanti YTHS:n kautta on käytännössä mahdotonta ja jonot terapiaan yli puolen vuoden mittaisia. Moni opiskelija törmää ongelmiin, kun terapian tutustumisvaiheen maksut pitäisi maksaa itse, mutta rahaa ei ole.

Lue myös: Mielenterveys ei ole pelkkiä terveyspalveluita

Opiskelijoiden tulorajojen nosto oli tärkeä keino parantaa opiskelijoiden toimeentuloa ja hyvinvointia yleisellä tasolla, mutta valitettavasti se ei auta niitä, joilla on jo nyt vaikeuksia suorittaa opintojaan mielenterveydellisten haasteiden johdosta. Opiskelija, joka saa juuri ja juuri suoritettua opintoja lähellä tavoitetahtia, ei ole välttämättä ihminen, joka saisi parannettua toimeentuloaan tekemällä samalla töitä. Nämä opiskelijat ovat niitä, jotka olisivat eniten kaivanneet rahallista apua, mutta heille ei sitä ole tarjottu.

Hallituksen tuleekin ottaa seuraavaksi tehtäväksi parantaa heikoimmassa asemassa olevien opiskelijoiden toimeentuloa. Opintorahan määrää tulee korottaa ja lainan määrää vähentää. Käteen tulee jäädä enemmän rahaa, kuin nyt, sillä elinkustannukset kasvavat ja nykyisellä opintorahan määrällä on hankala selvitä, etenkään, jos omat voimavarat eivät riitä tekemään töitä samalla. Toimeentulon parantaminen helpottaa osittain jo opiskelijan tilannetta, mikä vähentää jatkossa tarvetta mielenterveyspalveluille. Myös nämä tulee laittaa samalla kuntoon ja huolehtia siitä, että kukaan ei putoa kelkasta. Se vasta tuleekin yhteiskunnalle kalliiksi.

Santeri Kärki, Vihreät

Tampereen tarkastuslautakunnan jäsen, jalkapallokirjailija, ratkaisuasiantuntija

Julkaistu ensimmäisenä Aamulehdessä.

Lue myös: Opiskelijoiden mielenterveyspalvelut täytyy saada kuntoon

Hoitajien tilanne paranee palkankorotuksilla ja paremmalla johtajuudella

Iltalehti haastatteli tässä taannoin juttuunsa hoitajaa, joka oli sitä mieltä, että lakkoilu on tyhmää ja työstä pitäisi maksaa suoritusperusteista palkkaa. Artikkelissa ollut hoitaja sanoo olleensa esihenkilöasemassa.

Artikkelin perusteella vaikuttaa siltä, että haastateltavan toiminnassa on perus huonoa johtajuutta, joka ajaa ihmiset vaikeuksiin ja aiheuttaa sairauspoissoloja. Haastatellun mukaan töihin pitäisi palata nopeammin ja hmisen sairastaa palkatta.

Sehän olisi ihan farssi, jos sairastaakaan ei saisi rauhassa, vaan pitäisi tulla keskenkuntoisena töihin. Tärkeintä on luoda olosuhteet, jossa ihminen ei jää pois siksi, että ei enää jaksa. Painostaminen kipeänä töihin olisikin juuri se keino, jolla ylityöllistetyt hoitajat varmasti jäisivät mielellään alalla ja alan pitovoima paranisi. Not.

Toinen asia mikä nousi mieleen on työn tuottavuus. Se, että aletaan käyttää hoitajia entistä pahemmin loppuun, ei lisää tuottavuutta. Ja valitettavasti se on ainoa ”keino”, millä voisi saada vähemmällä henkilökunnalla paremman tuloksen. Alan kohdalla pitäisi vähemmän miettiä tuottavuutta ja arvostaa työtä rahallisesti työn yhteiskunnallisen tärkeyden perusteella. Tuottavuutta ei voi määräänsä enempää nostaa kuitenkaan. Ja se on valitettava fakta, että hoitajan työpanos ei tuota samalla tavalla suoraan ja välittömästi työnantajalle tai yhteiskunnalle paljoa rahaa. Ne tuotot saadaan pitkällä tähtäimellä, jos ihmiset saavat ajoissa hoitoa ja hoitovelka ei ehdi kasvaa.

Joten sovitaanko tässä kohtaa, ettei yritetä ratkaista hoitoalan lakkoa pahentamalla työoloja tai tekemällä alasta vähemmän. houkuttelevaa? Palkankorotusten ohella johtamisen kehittäminen on yksi tärkeistä keinosta parantaa alan veto- ja pitovoimaa.

Hallitus teki paljon hyviä päätöksiä kehysriihessä

Hallituksen kehysriihessä tehtiin tällä kertaa paljon hyviä päätöksiä. Pienituloisten etuuksiin laitetaan indeksikorotus ja vihreää siirtymää tuetaan.

Sosiaaliturva on aiemmin saanut paljon noottia Euroopan neuvostolta liian matalasta tasosta. Tämä ei valitettavasti oikeistoa ole kiinnostanut. Nyt tehty nosto auttaa ihmisiä selviytymään paremmin kasvavien elinkustannusten kanssa. Ja kun ihminen ei joudu syömään viikkokaupalla pelkkää makaroonia, ihminen myös työllistyy helpommin. Tästä ehkä osoituksena ennätyksellisen korkea työllisyysluku. Panostukset sosiaaliturvaan ovat hyvä alku, mutta jatkossa niiden tasoa tulee kasvattaa entisestään.

Panostukset vihreään siirtymään ovat välttämättömiä. Venäjän sodan takia siihen on herännyt myös moni pessimisti, kun siirtymällä turvataan omat edut. Ilmastotoimien tekeminen tekee Suomesta houkuttelevamman, kohteen investoida, minkä lisäksi se vähentää meidän kuluja tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos on myös siitä viheliäinen ilmiö, ettei se juurikaan tarkkaile maiden rajoja, joten sen torjuntaan panostaminen on jokaisen maan ja kaupungin vastuulla. Lisäksi etupainotteinen panostaminen näihin toimiin edesauttaa vahvasti talouskasvua, koska panostamalla ilmastoteknologiaan Suomesta tulee houkuttelevampi kohde sijoittaa ja lisäksi täällä tehtyjä innovaatioita voidaan viedä maailmalle, mikä piristää maan vientiä.

Hallituksella on aidosti väliä. Tämä hallitus on päättänyt panostaa kansalaisiinsa sen sijaan, että se leikkaisi heiltä tai tekisi elämästä kurjempaa.

Jokainen yksilö voi osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan

Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet yksin ovat hyvin rajallisia ilmastonmuutoksen suhteen, mutta pitää myös muistaa, että kansalaiset kuuluvat yksilöinä osaksi erilaisia ryhmiä, joita ovat vaikkapa kaupungit, yritykset, kansalaisyhteisöt, valtio ja loppupeleissä myös koko maailman väestö.

Yksittäisellä kansalaisella on aina mahdollisuus aloittaa muutos ruohonjuuritasolta. Omien päivittäisten tekojen suorittaminen ja ilmastoystävällisemmät valinnat ovat yksi pieni askel. Esimerkiksi omalla työpaikalla tuoda esiin vihreitä arvoja ja pyrkiä saamaan niitä osaksi oman yrityksen päivittäistä toimintaa, oli kyseessä sitten yksittäinen työntekijä suuressa tai pienessä yrityksessä tai yrityksen johtokuntaan kuuluva henkilö. Mikäli tällaisia kansalaisia olisi sadoissa eri yrityksissä ja niissä saataisiin ajatusmalleja vähitellen muutettua, voidaan jo huomata, että yksittäisen kansalaisen vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa kasvavat jo huomattavasti.

Lue myös: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen tulisi lisätä perustuslakiin

Ilmastolakkoja ja järjestötoimintaa

Samat yksittäiset kansalaiset voivat vaikuttaa myös vaikkapa Vihreiden puolueen kautta, tai he voivat liittyä erilaisiin kansalaisjärjestöihin, jotka tekevät työtä ilmaston hyväksi ja he voivat toimia vaikkapa kadulla jakamassa tiedotteita tai kirjoittaa erilaisilla blogisivustoilla tai lehtien mielipidepalstoilla. Kansalaisten vaikutusmahdollisuudeksi voi laskea myös vaikkapa vaaleissa äänestämisen, sillä äänestämällä ympäristöystävällisempää puoluetta, voi muidenkin puolueiden vaaliohjelmat muuttua entistä ympäristöystävällisemmiksi. Toisaalta nykyajan globaalissa some-kulttuurissa on mahdollista luoda myös tietynlaista ilmastonmuutosta vastustavaa trendiä, josta tuoreimpana esimerkkinä lienee nuoren ruotsalaisen Greta Thunbergin aloittamat ilmastolakot kouluissa. Yksittäinen toimija voi saada internetin avulla laajatkin massat kannattamaan omaa aatemaailmaansa ja ilmastonmuutosta vastustavat liikkeet voivat levitä nopeallakin vauhdilla median kiinnostuessa toiminnasta. Samalla liikkeet voivat kerätä yhä uusia kansalaisia jäsenikseen, jotka haluavat omalla toiminnallaan edesauttaa ilmastonmuutoksen torjumista.

Yhtäkkiä yksilöstä tuleekin siis kollektiivi.

Edellä mainittujen tapojen lisäksi kansalaisilla voi olla myös muita mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Yksi tapa voisi olla kyseenalaistaa vallitsevaa oikeusjärjestelmää lokaalilla ja globaalilla tasolla. Monessa valtiossa kansalaisille turvataan muun muassa oikeus elämään, ympäristöön ja henkilökohtaiseen vapauteen. Lisäksi lasten oikeudet tulisi turvata ja nykyisellä ilmastopolitiikalla tulevien sukupolvien oikeudet ovat vaarassa. Yksittäinen kansalainen voi teoriassa myös haastaa oman valtionsa oikeuteen, ja maailmalla on jo olemassa ennakkotapauksia, joissa valtion on katsottu rikkovan toiminnallaan ilmastonmuutoksen torjumisessa yksilön vapauksia. Haastamalla vallitsevan oikeusjärjestelmän, oikeus voisi teoriassa velvoittaa poliittiset päättäjät toimimaan tietyllä tavalla turvatakseen kaikille myös myöhemmin 2000-luvun lopulla turvallisen ja elinkelpoisen ympäristön.

Kansalaisilla on myös mahdollisuus tehdä kansalaisaloitteita, sekä kotimaan tasolla että vaikkapa Euroopan Unionin tasolla, jotka voisivat ajaa päätöksentekoa kohti suuntaa, jossa ilmastonmuutoksen torjuntaan tultaisiin panostamaan vahvemmin. Toisaalta viimeisimmät vaihtoehdot saattavat olla myös haastavia toteuttaa, sillä yksittäisen yksilön resurssit kerätä valtavia määriä kannattajia aloitteisiin tai haastaa valtiota voivat olla riittämättömät. Toisaalta edellä mainitut lainalaisuudet pätevät näihin aloitteisiinkin – yhden yksilön aloittama liike voi laajentua massojen liikkeeksi ja esimerkiksi kansalaisaloitteen voi haluta kirjoittaa yhä useampi ihminen.

Jokaisen teoilla on siis väliä. Oli kyseessä sitten Suomen kokoinen maa tai Kiina.

Lue myös: Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan kaikkia

Kehitysavusta leikkaaminen ei paranna suomalaisten tilannetta

Suurin osa kommenttipalstojen öyhöttäjistä pitää kehitysapua jonkinlaisena taikaseinänä. Jos siitä leikataan, niin korjaantuisi kaikki ongelmat Suomessa. Bensa olisi halpaa, ei olisi leipäjonoja, hoitajilla olisi parempi palkka. Jne.

Hallituksen antama kehitysapuhan ei liity millään näihinkään tapauksiin ja henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että on ärsyttävää, miten moni koittaa tarjota tätä älyllisesti vajaata aasinsilta.

Leipäjonot on hyvin pitkälti seurausta oikeiston harjoittamasta leikkauspolitiikasta. Kun etuuksista on leikattu jatkuvasti, tuloerot kasvaneet ja ihmisten elämiskustannukset nousseet, lopputulos on ollut kasvavat leipäjonot.

Leipäjonotkin on ideologinen valinta. Kokoomuksen mielestä nämä ihmiset, jotka on leipäjonoissa, tienaavat liikaa ja siksi heiltä voidaan leikata. Perustoimeentulotukeenkin ovat laittamassa omavastuuta. Silloin ei kehitysavusta leikkaaminen leipäjonoja lyhennä.

Bensan kohdalla nykyinen hallitus on tehnyt bensaveron indeksikorotuksen, jakeluvelvoite taas on oikeiston lempilapsi, jota ei olla nyt nostamassa. Suurin osa kohonneista kustannuksista onkin tullut maailmanmarkkinoilta.

Hoitajien kohdalla palkkaus ja alan arvostus on ollut pitkään ongelma. Nyt siihen on viimein lähdetty puuttumaan. Tosin hallitus ei voi kunnissa päätettävään palkkaukseen vaikuttaa. Silloin kannattaa lähettää terveiset omaan kotikuntaan. Jatkossa toki valtion puolelta tulee rahoitus, jolloin vaikutusvaltaa on enemmän. Sitä toivon, ettei hallitus lähde Sipilöimään ja luo pakkolakia tässä tilanteessa.

Kehitysapukin jatkuu kansainvälisten velvoitteiden mukaan, ihan sama mikä hallitus meillä on. Kehitysapu on myös meidän ehdoton velvollisuus. Ei ole millään tapaa oikeudenmukaista, että meillä on niin paljon enemmän, kuin monella muulla. On puhdasta sattumaa, että me olemme syntyneet länsimaihin.

Kehitysapuun ei tule leikkauksia, oli hallitus mikä tahansa. Ja se taikasein ei rahoita mitään muita menoja tai ole muista menoista pois. Leikkaukset on AINA ideologinen valinta. Nykyhallitus on parantanut pienituloisten asemaa, edellinen leikkasi lähes kaikilta.

Hoitajat ovat ansainneet palkankorotuksensa

Hoitajien lakko on alkanut ja jälleen ollaan todistettu samaa vanhaa mediaskeneä ja sen latautunutta äänenpainoa. Eri oikeistolaiset asiantuntijat (EK, poliitikot, Työnantajaliitto) ilmaantuvat medioihin kertomaan, miten lakko tekee tavallisten ihmisten elämästä vaikeaa. Vika on työntekijöissä, työntekijän ahneudessa. Miten te voitte lakkoilla tällaisena aikana?

Sama kaava on toistunut aiemminkin. Esimerkiksi kuljettajien tai keittäjien lakko on nähty mediassa keinona tehdä ihmisten elämästä hankalaa ja samalla kaikki ay-liikkeet ovat saaneet tavallisilta kansalaisilta kuraa niskaansa. ”Onko niiden pakko hankaloittaa töihin menoa, entäpä lapset”?

Vaikka tosiasia on, että nämä ihmiset lakkoilevat oikeuksiensa puolesta. Joillain aloilla on lakkoiltu siksi, että työnantajat ovat yksipuolisesti päättäneet sopia palkkoja alaspäin. Sairaanhoitajat ovat jo liian kauan joutuneet tekemään töitä liian matalalla palkalla ja koskaan ei ole muka oikea aika vaatia palkkaa, joka vastaisi työn vaativuutta. Aina oikeistolainen löytää vian työntekijästä ja medialle annetaan lausunnot siitä. Monesti lukijoilta unohtuu se fakta, että ei lakkoja olisi, jos ei olisi ensin leikattu palkkaa tai hoitajien tapauksessa jätetty työoloja ja palkkausta retuperälle.

Lue myös: Kokoomus aikoo leikata pienituloisilta – hölmön hommaa

Hoitoalan kohdalla lakko on tuomittu siksi, että se vaarantaisi potilasturvallisuuden. Tosiasiassa potilasturvallisuus on vaarantunut jo aiemmin, kuten hoitajien hyvinvointi. Kestämättömät työolot ja naurettava palkkaus sekä riittämättömät resurssit ovat vaarantaneet potilaiden turvallisuuden jo vuosia.

Hoitoala on ansainnut palkankorotuksensa, koska maa ei pyöri ilman heitä. Panostus on järkevä myös siksi, että hoitajien palkkausta ja työehtoja parantamalla alan veto- ja pitovoima kasvaa ja sairauspoissaolotkin luultavasti vähenevät. Palkankorotus on järkevä investointi.

Hoitoalan työsopimusten ulkopuolelta voidaan ottaa toinen hyvä esimerkki panostusten hyödystä tulevaisuudessa. Jos terapiatakuu saataisiin oikeasti toteutumaan, se lisäisi alkuun valtion kustannuksia. Mutta sitten kun hoitoa saadaan ajallaan, niin kas kummaa, menot tulee pienenemään huomattavasti enemmän. Tutkimusten mukaan terapiatakuun kohdalla jokainen sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin.

Toivon sydämeni pohjasta, että nyt on oikea aika palkankorotuksille. Hoitoala on sen ansainnut.

Lue myös: Ukrainan sota on seurausta ihmisen ahneudesta – seurauksista kärsivät eniten tavalliset ”ihmiset”

Kokoomus aikoo leikata pienituloisilta – hölmön hommaa

Kokoomuksen Petteri Orpo on näyttänyt jälleen puolueensa todellisen kannan pienituloisiin ihmisiin ja matalapalkka-aloilla työskenteleviin. Leikkauksia on luvassa kaikille tavallisille ihmisille. 

Orpo syyttää hallitusta hallitsemattomasta velanotosta. Kokoomus omassa varjobudjetissaan ottaisi myös lisää velkaa ja kasvattaisi menoja. Värisävy on kuitenkin hyvin erilainen.

Siinä missä nykyinen hallitus suunnittelee pienituloisten tukemista ja etuuksien korottamista Ukrainan kriisin aikana (ja muutenkin inhimilliselle tasolle), Kokoomus väläyttää sosiaaliturvan leikkauksia ja omavastuun asettamista perustoimeentulotukeen.

Perustoimeentulotuella ei tosin omavastuuta makseta, koska sen saamiseksi ei saa olla varallisuutta. Jos etuus on vieras, kannattaa lukea tämä teksti

Kokoomus vastaavasti olisi valmis keventämään hyvätuloisten verotusta 800 miljoonalla kattaakseen menonsa. Köyhille ja heikossa asemassa oleville ei ole varaa jakaa. Tämä leikkaa monen ruokabudjettia ja voi estää työssäkäynnin.

En oikein ymmärrä, miksi kukaan haluaa puoluetta äänestää. Järkyttäviä ideoita, ihmisoikeuksista välittämättä.

Ei kannata sitten valittaa, jos leikkaukset osuu taas itseensä, palkkoja lasketaan tai valtion omaisuutta myydään pilkkahinnall pois Kokoomus-hallituksessa. Sitä saa, mitä tilaa.

P.s Kokoomus leikkasi viimeksi hallituksessa eläkkeistä, etuuksista, palkoista ja poliisin määrärahoista. Lisäksi bensavero nousi reilusti ja ulkomaan apu oli samanlaista, kuin aina. Velkaakin puolue on ottanut yli 100 miljardia.

En oikeen ymmärrä tämänkään perusteella, miksi puoluetta kannattaa äänestää.

Jussi Halla-Ahon rasistiset päivitykset pelaavat suoraan Venäjän pussiin

Jussi Halla-Aho on näyttänyt jälleen todelliset karvansa kommentoimalla Ukrainan sodan pakolaisten olevan parempia, kuin muualta tulevat pakolaiset. Puheet ovat puhtaan rasistisia.

Kommenttipalstoilla aihetta on haastava kommentoida ilman valtavaa vihapuhevyöryä. Kun koirapilliin on vihelletty, seurakunta alkaa paasaamaan muille ihmisille omia uskomuksiaan faktoista huolimatta. Osatotuudet pelaavat myös hyvin Venäjän pussiin, kuten niin moni Halla-Ahon aiempi päivitys on tehnyt.

Lue myös: Ukrainan sota on seurausta ihmisen ahneudesta – seurauksista kärsivät eniten tavalliset ”ihmiset”

Halla-Aho lyttää päivityksessään monella tavalla muualta tulevat pakolaiset ja väittää heidän olevan käytännössä elintasopakolaisia. Sellaisia ei ole edes olemassa.

Ukrainasta on matkaa Eurooppaan ja rajoille osalla kymmeniä, osalla joitain satoja kilometrejä. Matka taittuu aika helposti autolla ja kävellenkin on paettu. Siinä on yksi iso syy sille, miksi maasta on tullut enemmän naisia ja lapsia Eurooppaan. Esimerkiksi Afrikan maista ei autoilla tai kävellä pois, minkä takia lähtijöissä on hieman enemmän miehiä, kuin Ukrainassa.

Euroopan ulkopuolelle sotivista maista ei oikein muutenkaan laillisesti lähdetä ja vielä vähemmän sieltä kävellään tai matkataan suoraan Eurooppaan ilman mitään papereita. Pakomatkalle lähdetään epävirallisia reittejä pitkin ja matkalla voi sattua mitä vain. Usein kuolemaa, kuten ollaan uutisissa luettu rantautuneista pakolaisten ruumiista. Siksi Euroopan ulkopuolisista maista ei kannata ehkä laittaa naisia ja lapsia pakenemaan sotaa. Paras keino perheen kannalta on saada yksi perheenjäsen elossa pakoon, jotta muu perhe voi laillisesti ja avustettuna seurata perässä.

Syy suureen miesten määrään pakolaisina on olosuhteiden lisäksi hyvin erityyppinen sota. Monessa maassa on sodittu todella pitkään. Sodassa ei myöskään aina ole osapuolia. Miehen vaihtoehto usein on teloitus, kuolema rintamalla, teloitus toisen tai kolmannen osapuolen käsissä tai kuolema. Jos kommenttipalstojen sotaa fanatisoivilla ”isänmaallisilla” olisi tämmöiset vaihtoehdot, kovin moni heistä ei jäisi sotimaan. Ukrainan sota on kestänyt pari viikkoa ja osapuolia on kaksi.

Halla-Aho on päättänyt jatkaa aiempaa äärioikeistolaista linjaansa. Sitä samaa, mitä Venäjä tukee ympäri Eurooppaa aiheuttaakseen epävakautta ja mahdollistaakseen muuallakin samanlaisen toiminnan, mitä nyt on käynnissä Ukrainassa. Toivottavasti Halla-Aho ei tee sitä tahallaan.

Lue myös: Asepalveluksen epätasa-arvoisuus on räikeä epäkohta yhteiskunnassa

Ukrainan sota on seurausta ihmisen ahneudesta – seurauksista kärsivät eniten tavalliset ”ihmiset”

Ihmisen ahneus, itsekkyys ja empatian puute ovat aiheuttaneet historian saatossa monia sotia. Kun ahneilla yksilöillä on ollut valtaa ja mahdollisuus omistaa paljon tai saada lisää omaisuutta, ihminen on pahimmillaan hankkinut lisää vaurautta ja mammonaa keinoja kaihtamatta, kuten Putin on nyt tekemässä Ukrainassa. Ja kuten niin moni despootti ennen häntä maailmassa. Sodat ovat aina jonkun ihmisen ahneuden ja itsekkyyden tuotoksia.

Valta, vauraus ja moraali ovat monella tavalla sotatoimien keskiössä. Mitä vähemmän valtaa ja varallisuutta ihmisellä on, sitä konkreettisemmin hän joutuu itse näkemään oman ahneutensa ja tekojensa seuraukset. Siinä missä Putin ja muut tyrannit murhaavat ihmisiä omia etuja tavoitellakseen antamalla käskyjä omassa vallan linnakkeessaan näkemättä uhrejaan, nälkäinen tai epätoivoinen ihminen joutuu itse näkemään tekojensa seuraukset. Toisen pahoinpitelemällä ryöstävä ihminen näkee uhrinsa ja joutuu kantamaan seuraukset. Sodassa rintamalla taisteleva duunari näkee tappamansa ihmiset ja traumatisoituu. Moraalisesti vallaton ja varaton kärsii teoistaan selvästi enemmän, kuin valtaapitävät ihmiset, joille toisen kärsimys ei näy konkreettisesti.

Mitä kauempana ollaan ihmisestä, sitä vähemmän ihminen ja seuraukset kiinnostavat ja inhimillinen kärsimys katoaa lukujen taakse. Ihmisuhrien ja inhimillisyyden häivyttämiseksi sodassa ihmistä ei kutsuta ihmiseksi, vaan sotilaaksi. Ei puhuta ihmishengistä, vaan kaatuneista. Ihmisiä ei uhrata oman maan eteen, vaan sotilaita. Retoriikka häivyttää inhimillisen kärsimyksen ja unohtaa täysin yksilön ja yksilön läheisten tragedian. Sama toistuu monissa tilanteissa jopa suomalaisten arjessa, kun ihmisten kärsimys ei kosketa suoraan itseä. Talouden ylläpitämiseksi moni perhe on menettänyt läheisensä tai ystävänsä koronavirukselle. Nykyään ei puhuta enää inhimillisestä kärsimyksestä, vaan ihminen dehumanisoidaan luvuksi, osaksi joukkoa, jotka nyt vain sattuivat kuolemaan. Koronaan kuollut henkilö on vain luku, joka liittyy edellisen ja seuraavan luvun väliin. Toimeentulotuella elävät ihmiset ovat kuluerä ja leikkauksen kohde, koska he ovat osa harmaata massaa, joiden tuloista karsimalla saadaan säästöjä. Afrikassa ihmiset kuolevat jatkuvasti nälkään samalla, kun me elämme vauraudessa. Pakolaisia tulee monista muistakin sotaa käyvistä maista, mutta heistä puhutaan lukuina ja kuluerinä, ei ihmisinä.

Lue myös: Sota Ukrainaa on Venäjän valtion, ei kansalaisten aiheuttama

Ukrainan kriisi on muistutus meille konkreettisuudesta ja toisaalta ihmiskunnalle pieni toivo paremmasta. Raaka sota ukrainalaisia kohtaan on saanut meidät myötäelämään ukrainalaisten kärsimystä ja pohtimaan, voisiko meillekin käydä näin ja mitä haluaisimme, että meille tehtäisiin samassa tilanteessa. Ukrainalaiset ovat eurooppalaisia, valkoisia ja asuvat sekä elävät hyvin samalla tavalla, kuin me. Se on saanut monet ihmiset, jotka eivät ennen ihmishengistä tai pakolaisista juurikaan välittäneet, osoittamaan empatiaa ja sympatiaa sekä antamaan tukea. Kriisi on saanut niin kansalaiset, poliitikot kuin mediankin puhumaan abstraktien termien sijaan konkreettisesti ihmisistä ja inhimillisyydestä.

Jos haluamme jotain Ukrainan kriisistä oppia, niin tärkein oppi on ehdottomasti se, että jokainen ihminen ja ihmishenki on arvokas. Kenties meidän ei aina tulisi tuijottaa niin tarkasti lukuja ja mennä talous edellä, samalla uhraten ihmisiä ja häivyttämällä heidän inhimillisyyttään. Kenties voisimme alkaa arvottaa ihmishengen ja ihmisten oikeuden elämään jatkuvan talouskasvun ja itsekkään omanedun tavoittelun edelle. Kenties meiltä löytyy jatkossa rohkeutta auttaa kaikkia hädänalaisia, ihonväristä, tulotasosta tai lähtömaasta riippumatta. Kenties me ihmiskuntana olemme joskus vielä inhimillisiä kaikkia kohtaan, jo ennen hetkeä, kun oma inhimillisyys ja ihmisoikeudet ovat uhattuna.

Lue myös: Perustoimeentulotuella ei elintasosurffata

Sota Ukrainaa vastaan on Venäjän valtion, ei kansalaisten aiheuttama

Venäjän valtion sotatoimet Ukrainaa kohtaan ovat epäoikeutettuja, rikkovat ihmisoikeuksia ja sotivat kaikkia kansainvälisiä lakeja vastaan. Hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on tuomittavaa ja tulee lopettaa heti.

Samalla kun tuomitsemme Venäjän valtion toimet, meidän pitää myös muistaa, että suuri osa venäläisistä on kuten sinä ja minä. He haluavat viedä lapsen kouluun, käydä töissä, katsoa elokuvia ja viettää aikaa ystävien kanssa.

Sotatoimet ovat konservatiivisen ja ahneen diktaattorin Vladimir Putinin ja hänen lähipiirinsä tekemiä ja aiheuttamia. Niiden tavoite on lisätä heidän valtaa ja omistuksia. He ovat itsekkäitä ihmisiä, jotka ajattelevat vain omaa etuaan. Omaa etuaan puolustamaan he ovat manipuloineet ihan tavallisia duunareita, jotka luulevat puolustavansa isänmaataan.

Näin ei ole.

Tämä mielikuva on luotu disinformaation avulla. Sen saman, jota Suomessakin on alkanut esiintyä.

Tavallinen venäläinen ei sotaa tai sotimaan halua sen enempää, kuin ukrainalainen, suomalainen tai ruotsalainenkaan. Venäjän toimet pitää pysäyttää heti ja saada uusi, ihmisoikeuksia kunnioittava hallitus maahan. Jokainen ihmishenki on arvokas ja sotatoimet eivät kuulu enää 2020-luvun maailmaan.

I stand with Ukraine.

Lue myös: Venäjä legitimoi toimintaansa urheilun avulla – urheiluseurat ja -järjestöt tukevat Venäjää passiivisesti

Venäjä legitimoi toimintaansa urheilun avulla – urheiluseurat ja -järjestöt tukevat Venäjää passiivisesti

Viime aikoina Venäjän ihmisoikeusloukkaukset ovat saaneet jälleen uuden ja hyytävän käänteen, kun maa on päättänyt selvästi hyökätä Ukrainaan. Separatistialueiden tunnustaminen oli ensiaskel kokonaisvaltaiseen maan valtaamiseen.

Venäjällä on useita pehmeän vallankäytön keinoja, joista yksi on urheilu. Venäjän järjestämät olympialaiset ja jalkapallokisat ovat yhtäältä olleet keino esittää oman hallintojärjestelmän positiivisia puolia ulkomaailmalle ja toisaalta keino korottaa kansallista itsetuntoa – menestys ja suurtapahtumat tuovat mukavaa nationalistista nostetta ja peittävät helposti alleen kotimaassa olevat ongelmat, kuten ihmisoikeuksien polkemiset ja kansalaisten heikentyneen elintason.

Urheilua tuetaan ja urheilulla pyritään nostamaan kansallista itsetuntoa, keinoja kaihtamatta. Valtiojohtoinen doping-järjestelmä on ollut omiaan nostamaan urheilijoiden tasoa ja osoittamaan omilleen ja maailmalle venäläisten olevan parempia, kuin muut. Urheilun avulla on perinteisesti samaa kansallistunnetta kohotettu etenkin epädemokraattisilla alueilla, mistä Kiinan olympiakisat olivat viimeisin esimerkki. Maa sai kisat puhtaasti lahjonnalla ja kisojen tieltä raivattiin paljon heikossa asemassa olevia muualle, minkä lisäksi valtion vesivarantoja käytettiin maanviljelyn sijaan tykkilumen tekemiseen, vaikka vedelle olisi ollut käyttöä esimerkiksi ihmisten elinkeinojen ja elämisen turvaamiseksi. Diktatuureissa omienkaan oikeudet eivät paljoa paina, jos tilaisuus valtiollisen egon pönkittämiseen tulee.

Urheilu ja politiikka ovat historiallisesti sotkeutuneet toisiinsa jo yli vuosisadan ajan. Itse olen kirjoittanut kirjan jalkapallon historiasta ja globalisoitumisesta ja siitä, miten jalkapallon avulla eri maiden diktaattorit ovat pyrkineet legitimoimaan omaa kyseenalaista vallankäyttöään ja parantamaan kansan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Urheilu on vielä nykyaikana pitkälti samanlaista, autoritääristen yksinvaltiaiden vallan legitimointiin tähtäävää toimintaa.

Lue myös: Jalkapallon vaiettu matka valtalajiksi

Moni urheilujärjestö ja osin urheiluseuratkin ovat täysin kallellaan itään päin. UEFA ei aio esimerkiksi toistaiseksi edes mahdollisen sodan takia harkita Mestarien liigan finaalin siirtämistä pois Venäjälle. Korruptoituneet jalkapalloliitot ovat erittäin riippuvaisia diktatuurien taloudellisesta tuesta ja ei ole sattumaa, että esimerkiksi Gazprom (venäläinen yritys) on suuri sponsori eurooppalaisen huippujalkapallon tapahtumassa. Jääkiekon osalta lienee turha edes puhua haaveista Venäjän sulkemisesta kisojen ulkopuolelle, niin rähmällään ovat liiton miehen Venäjän suuntaan olleet Rene Faselin ajoista lähtien. Suomalaisista joukkueista Jokerit ei tule lopettamaan KHL:ää kesken, koska joukkueella on niin vahvat siteet Venäjään.

Vaikka toimijat puhuisivat julkisesti olevan neutraaleja ja rajaavansa urheilun ja politiikan erilleen, niiden toiminta legitimoi passiivisesti Venäjän ihmisoikeuksia potkivaa politiikkaa. Jos et vastusta sitä, olet sen puolella ja esimerkiksi Jokerien pelaaminen KHL:ssä antaa jälleen mahdollisuuden venäläisille joukkueille näyttää, kuinka paljon parempi maa on kyseessä.

Loppupeleissä urheilussa, Venäjän hyökkäystoimissa ja vaikkapa haluttomuudessa ryhtyä torjumaan ilmastonmuutosta on taustalla yksi ja sama asia – ihmisen ahneus, itsekkyys ja oman edun tavoittelu. Nämä suuret urheilutoimijat eivät luovu Venäjän kanssa vehtaamisesta, koska ovat Venäjän tuella saaneet paljon (henkilökohtaista) vaurautta ja valtaa ja jos he vetäytyvät, vaarana on, että joku muu toimija iskee markkinoille ja saa sen vaurauden ja vallan.

Venäjä hyökkää, koska Putin ja lähipiiri haluavat lisää vaurautta ja valtaa itselleen (ei kansalle). Jos he eivät sitä tee, joku muu voi ryhtyä toimiin.

Ilmastotoimia ei tehdä, koska pelätään, että ne maksavat juuri nyt paljon ja se olisi itseltä pois (vaikka ne olisi järkevä tehdä pitkällä tähtäimellä). Samalla kansa maksaa jatkossa pitkän pennin näiden suurten tahojen itsekkyydestä.

Kaikissa näissä skenaarioissa maksajana ei tule olemaan rikas, valtaapitävässä asemassa oleva taho, vaan kaikki tavalliset kansalaiset. Ja vallassa olevat eivät vallastaan luovu, elleivät muutkin luovu.

Silti jokaisella yrityksellä ja urheilutaholla olisi mahdollisuus sekä estää Venäjän toimintaa että torjua ilmastonmuutosta, jos niin haluttaisiin. Peliteoreettisesta näkökulmasta näin ei kuitenkaan tehdä, koska riskinä on, että joku muu hyötyy enemmän, kuin itse. Siksi toimet ovat tehottomia ja niihin ei ryhdytä.

Urheilun ja Venäjän pyhä liitto osoittaa taas sen, miten pieni rooli ihmisellä on. Sotaa käyvää valtiotakin voidaan tukea ja ihmishengellä ei ole väliä, kunhan oma talous ja valta eivät kärsi. Raha menee taas ihmisoikeuksien edelle.

Convoy-mielenosoittajat kävivät käsiksi mediaan – toiminta on tuomittavaa, mutta medialla on peiliin katsomisen paikka

Convoy-mielenosoitus oli lopulta pelkkä tussahdus, jonka järjestäjiin kuuluivat monet äärioikeistolaiset toimijat sekä Venäjä-mieliset yksityishenkilöt. Mukaan saatiin houkuteltua perinteisesti porukkaa, joka ei ymmärrä politiikasta tai yhteiskunnasta juuri mitään ja toiminta menikin vähemmän yllättäen kännäämiseksi, väkivaltaiseksi toiminnaksi ja älyttömäksi median tavaroiden varasteluksi.

Media oli tilanteessa uhri, mutta uhria syyllistämättä etenkin kaupallisella medialla olisi peiliin katsomisen paikka.

Kaupallisten mediatoimijoiden kommenttipalstat ovat yleensä täynnä kaikkea tyhmää ja turhaa öyhötystä, mutta etenkin näiden toimijoiden Facebook-alustat ovat aivan järkyttävän ihmiskuonan kaatopaikka. Facebookin kaltaisten toimijoiden algoritmit nostavat esiin postauksia, jotka keräävät paljon reaktioita ja aiheuttavat keskustelua. Tästä syystä moni media ei juurikaan moderoi keskusteluitaan (tosin esimerkiksi YLE ja Aamulehti toimivat tässä usein esimerkillisesti). Provosoivat otsikot tuovat lukijoita ja lukuisat älyvapaat, vihapuheeseen rinnastettavat kommentit saavat pysyä näkyvissä, koska niiden avulla postaukset saavat enemmän näkyvyyttä ja täten mediat enemmän tuloja klikkausten muodossa.

Valitettavasti tämä toimintamalli on aiheuttanut sen, että kommenttipalstat ovat täynnä toinen toistaan pahempaa törkyä, älyttömiä aasinsiltoja maahanmuuttoon ja ihmisiä uhkaillaan aika avoimesti. Jos samaa tehtäisiin ”oikeassa maailmassa”, moni huutelijoista olisi päätynyt jo käräjille. Kun tila on noin turvaton, niin harva tolkun ihminen uskaltaa enää kommentoida ja puhe on erittäin polarisoitunut juuri tuohon törkyyn ja kuonaan. Samalla öyhöt luulevat, että heidän puheillaan on paljon kannatusta ja nyt jo vuosia vapaana vellonut vihapuhekeskustelu on johtanut siihen, että moni ennen tolkun ihmiseksi identifioitunutkin on päätynyt ulostamaan suustaan kaiken pahan olon ja paskan, miettimättä yhtään, miltä se voi tuntua esimerkiksi kommentin kohteena olevasta ihmisestä tai ihmisryhmästä. Törkypuheesta on näiden medioiden kommenttipalstoissa tullut uusi normi ja puheen taso on koventunut, mikä taas vähentää järkevien ihmisten osallistumismahdollisuuksia – kukapa jaksaa vääntää päivästä toiseen surkeita argumentteja laukovien puhuvien autojen tai Suomi-lippuun itsensä koristaneen ”Persu-botin” kanssa?

Puheista on lyhyt matka tekoihin, ja se on nähty jo aiemminkin. Convoy-mielenosoituksessa pahaa oloa purettiin monella tavalla ”somen säännöillä”, eli seurauksista ei tarvinnut välittää, koska näin on tehty netissä jo yli puoli vuosikymmentä. Mielenosoitus jäi onneksi pieneksi, mutta esimerkiksi jenkeistä Capitolin valtaus osoittaa sen, kuinka pahasti se paska voi lentää tuulettimeen, jos älyttömään törkykommentointiin ei puututa.

Lue myös: Jokainen yksilö voi osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan

Nyt onkin hyvä esittää medialle kysymys: olisiko aika tarjota keskustelijoille turvallinen tila ja palauttaa järki keskusteluun, vaikka sitten omien mainostulojen laskemisen uhalla? Voitaisiinko omilla toimilla vähentää polarisaatiota ja esimerkiksi uutisia taustoittaa muutenkin, kuin kutsumalla ääripäät kommentoimaan asiaa, jonka ei pitäisi olla edes mielipidekysymys (kuten ihmisoikeudet)? Ja voisiko media jakaa Facebookissa porttikieltoja niille, jotka eivät osaa käyttäytyä ja kunnioittaa toisia ihmisiä? Eihän esimerkiksi kaupoissa, baareissa tai työpaikallakaan saa käyttäytyä rumasti muita kohtaan. Miksi sosiaalisessa mediassa näin saa käyttäytyä? Median velvollisuus on tarjota turvallinen tila myös kansalaisten keskustelulle – nyt näin ei tapahdu ja ällöttävät äärimielipiteet rajoittavat muiden kansalaisten sananvapautta.

Lue myös: Rasismia torjutaan asennemuutoksilla

Viisi merkittävää syytä, miksi leikkauspolitiikka ei ole talousviisasta

Suomessa on trendinä ollut viimeiset vuosikymmenet ennen Marinin hallitusta enemmän tai vähemmän sopeuttaminen ja leikkauspolitiikka. Mutta miksi Suomen talous on sopeuttamisista huolimatta silti velkaantunut ja tuntuu, ettei kasvua näy ja tuomiopäivän kellot kilkattavat jatkuvasti?

Syy on se, että leikkauspolitiikka ei ole järkevää tai toimi todellisuudessa talouskasvun vauhdittajana. Syitä on useita:

1. Varallisuuden kasaantuminen pienentää verokertymää

Oikeiston fraasi ”kakkua tulee kasvattaa, ennen kuin sitä voi jakaa” tuntuu olleen ikuisuuksia käytössä, eikä kakku ole paisunut kaikille – tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet 90-luvun jälkeen valtavasti ja rikkain kymmenys omistaa yli 50 % kaikesta varallisuudesta. Tämä varallisuus ei ole myöskään verotuksen piirissä (enää), joten kansantaloutta varallisuuden kerääntyminen ja pienituloisilta leikkaaminen ei auta.

2. Ostovoima heikkenee

Siinä missä varakkaimpien tulojen lisääminen ei hyödytä tulojen lisääntymisen verran kansantaloutta, pienituloisten tulojen lisääminen hyödyttää. Rikkaammat laittavat rahaa säästöön tai osakkeisiin ja niistä maksetaan veroa vasta lunastaessa, jos silloinkaan.

Menoista leikatessa osuus kohdistuu useimmiten juuri pienituloisiin. Pienituloisille lisäsatanen tai lisäkympit tarkoittaa lisää rahaa kulutukseen, eli mm. tuotteisiin ja palveluihin. Hallituksen lisättyä pienituloisten rahamäärää, on yritysten verokertymä ylittänyt kaikkien edellisten vuosien tulokset. PK-yritykset ovat yksi valtavia hyötyjiä hallituksen politiikan osalta, sillä esimerkiksi kampaamo- ja hierontapalveluita käytetään enemmän, jos niihin on ruuan ja pakollisten menojen jälkeen varaa.

3. Leikkaukset lisäävät turvattomuutta

Kun ihminen on valmiiksi vaikeassa asemassa, on hänen jokapäiväinen elämä hilujen laskemista ja selviytymistä aina seuraavaan maksupäivään asti. Ilman työtä olevilla tilanne on pidemmän päälle kestämätöntä ja voi aiheuttaa syrjäytymistä, mikä taas voi heijastua vihana yhteiskuntaa ja muita ihmisiä kohtaan. Tästä voi pahimmillaan olla myös pieni askel erilaisiin tekoihin ja esimerkiksi varastaminen voi olla ainoa keino selvitä pitkästä ahdingosta. Leikkaamalla ihmiset ajautuvat helpommin ahdinkoon, mikä lisää esimerkiksi poliisin menoja.

4. Leikkaaminen kasvattaa etuusmenoja

Sipilän hallituksen aikana aktiivimallit ja muut kaunistelivat hieman työllisyystilastoja ja vähensivät työttömyysturvan menoja. Toisaalta ihmisten on pakko syödä elääkseen, joten muiden etuuksien menot kasvoivat. Mitä pidempään ihminen on ilman ansiotuloja ja etuuksien varassa, sitä kauemmin tilastojen mukaan kestää saada ihminen verojen saajapuolelta maksupuolelle.

5. Lisääntyneet sote-kustannukset

Leikkauspolitiikka aiheuttaa pidemmät hoitojonot kunnalliselle puolelle, kun niukat resurssit eivät mahdollista nopeaa hoitoa. Mielenterveyskriisi on puhtaasti oikeiston aiheuttama ja se maksaa vuosittain 11 miljardia euroa Suomella, vaikka hoito olisi paljon halvempaa. Niukat resurssit aiheuttavat myös pidemmät erikoissairaanhoidon jonot ja pidempikestoisen hoidon sekä erikoissairaanhoidossa että mielenterveyspuolella, mikä taas lisää terveydenhuollon kuluja ja etuuspuolen menoja. Heikot resurssit sosiaalipuolella taas johtavat asiakkuuksien pidentymiseen, mikä on myös tärkeä tekijä kulujen kasvulle.

Tästä syystä Suomessa tuleekin jatkaa Marinin hallituksen linjalla: leikkaukset kuolettavat talouden, joten on parempi tarjota ihmisille eväät parempaan elämään. Menot pienenevät ja tulot kasvavat – se vasta on talousviisasta. Ja se politiikka näkyy myös juuri sinun tiliotteellasi positiivisesti.

Lue myös: Perustoimeentulotuella ei elintasosurffata

Kokoomus on tehnyt yksityistämisestä taikaseinän, jossa veronmaksajan rahoilla tehdään voitot

Lastensuojelu on valtavan tärkeä osa sosiaalihuoltoa. Valitettavasti siitä on tehty Kokoomuksen johdolla rahantekokone suuryrityksille ja sijoittajille. Tämän lystin maksavat veronmaksajat.

Nyt valta on hyvinvointialueilla luovutettu Kokoomukselle ja on mahdollista, että palveluita yksityistetään entistä enemmän. Se taas on suursijoittajille varsinainen taikaseinä, jossa rahaa tulee kuin roskaa liikevoiton ollessa jopa yli 30 prosenttia ja samalla kansalaiset joutuvat maksumiehiksi.

Maailmalla on aiemmin paljon esimerkkejä siitä, miten yksityistäminen ei oikeasti auta asiakkaita ja Suomessakin esimerkiksi lastenhoidossa sekä vanhus- ja vammaispalveluissa on kohdattu suuria ongelmia, kun voitontavoittelu on mennyt asiakkaiden hyvinvoinnin edelle.

Perinteinen kuvio sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta on se, että palvelut annetaan yksityisille alkuun halvalla sopimuksella, mutta sitten kulut karkaavat 1.sopimuksen jälkeen. Kokoomus on näitä paljon ajanut ja hyvät veljet ovat olleet tienaajapuolella. Alkuun hyvä diili tulee myöhemmin kalliiksi ja irtisanominen sekä toiminnan uudelleenkäynnistys tulee vielä kalliimmaksi. Sijoitusyhtiöllä ei ole lakisääteistä velvoitetta jatkaa toimintaansa, kunnilla (ja hyvinvointialueilla) on.

Lastensuojelun osalta on hankala perustella, miten yksityistäminen muka ”luo säästöjä” tai parantaa hyvinvointia, jos vaikeamman tapauksen kustannus on palvelun ostajalle peräti 1200 euroa päivässä. Kunnat ja tulevaisuudessa hyvinvointialueet voisivat helposti tuottaa palvelut halvemmalla, lapsen hyvinvointia ajatellen.

Sijaishuollon kustannusten leikkaamiseksi ja Suomen talouden parantamiseksi nämä palvelut tulisi siirtää yksityisiltä toimijoilta pois tai niihin pitäisi laittaa hintakatto. Valitettavasti oikeistolla sydän on oikealla ja lasten, vanhusten tai vammaisten hoidolla voidaan kylmästi rahastaa, ihmisistä välittämättä. Samalla moni näistä toimijoista vielä kikkailee verojensa kanssa, joten suuresta liikevaihdosta tai -voitosta huolimatta toiminta ei auta Suomen taloutta. Veronmaksajat rahoittavat toiminnan, voitot menevät sijoittajille ja haitat veronmaksajille. Kokoomuslainen taikaseinä EI palvele ketään tavallista ihmistä.

Ihmisten hyvinvoinnilla ja terveydellä rahastamiselle tulee saada loppu. Se tulee meille halvemmaksi ja asiakkaiden hyvinvointi paranee. Valitettavasti hyvinvointialueilla vallan saanut Kokoomus tehnee juuri päinvastoin.

Hallituksella on väliä – ”vasemmistohallitus” on nostanut työllisyysluvut ennätyskorkealle

Nykyinen hallitus on saanut työllisyyden hinattua ennätyskorkealle ja on jopa lähellä asettamaansa työllisyystavoitetta, joka on 75 %. Hallituksen työllisyysprosentti on indeksikorjattuna 73,5 %, mikä on pari prosenttiyksikköä korkeampi, kuin Sipilän hallituksen aikana kertaakaan.

Ja tämä vieläpä korona-aikana.

Sipilän hallituksen aikana jokainen kymmenyksen nousu uutisoitiin ja hallitusta hehkutettiin upeista työllisyystoimista. Kansantaloutta se ei parantanut, eikä monen työllistetyksi lasketun elämää – Sipilän hallitus leikkasi kikyn avulla ihmisten työtulosta osan ja siirsi tämän suoraan työnantajille. Samalla ostovoima ja sitä kautta pk-yritykset kärsivät selkeästi, kun ihmisillä ei ollut rahaa pienyrittäjien palveluihin. Lisäksi osa Sipilän ”ihmeestä” johtui työllisyystilastojen kikkailusta – töissä olevaksi kelpasi niin työmarkkinatuella työskentelevä kuin kerran viikossa töissä käynyt. Sipilän hallituksen aikana etuusmenot kasvoivatkin selvästi, joten se siitä aktiivimallin aiheuttamasta säästöstä.

Lue myös: Perustoimeentulotuella ei elintasosurffata

Marinin hallituksen saavutuksia ei ole niinkään hehkutettu, vaikka järkevät toimet ovat aiheuttaneet työllisyyden lisääntymistä ja ehkäisseet syrjäytymistä. Moni tukien varassa olevakin on saanut paljon kaivattuja indeksikorotuksia. Yrittäjät ovat saaneet enemmän tukia, kuin yhdenkään toisen hallituksen aikana. Ja työntekijät tulevat toimeen palkallaan paremmin.

Tätä voisi kutsua ihmeeksi. Ja jos näitä tilastoitaisiin samalla tavalla, kuin Sipilän hallituksen aikana, niin nyt työllisyys olisi n. 74,5 %.

Toisaalta pitkäaikaistyöttömyys on edelleen iso ongelma. Siihen ei auta työttömyysturvan leikkaukset, sillä jos töitä ei ole tai töihin ei haluta, ei sinne päädytä millään kepillä. Lisäksi moni työkyvytön joutuu roikkumaan Kelan työttömyysturvalla, koska pääsyä esimerkiksi eläkkeisiin ei ole ja prosessit kestävät liian kauan. Toisaalta siitä pitää kiittää tätä hallitusta, että se ymmärtää faktat paremmin kuin oppositiopoliitikot ja ei potki maassa makaavaa.

Hallituksella ja puolueilla on aidosti väliä. Siksi odotan kauhulla, mitä hyvinvointialueilla tulee tapahtumaan Kokoomuksen johdolla. Heikennyksiä lienee luvassa ja terapiatakuu saataneen hyvästellä. Ja tulevissa eduskuntavaaleissa riskinä on, että hallituksen saavutukset vedetään vessasta alas ja oikeisto alkaa tehdä jälleen kansalle epäedullisia ratkaisuja.

Siitä kärsii kansan ohella kansantalous. Toivotaan parasta, pelätään pahinta.

Lähde: tilastokeskus, https://www.stat.fi/til/tyti/2021/12/tyti_2021_12_2022-01-25_tie_001_fi.html

Kiitos luottamuksesta!

Haluan kiittää kaikkia mua äänestäneitä luottamuksesta. Tällä kertaa ei riittänyt aluevaltuustoon äänet, mutta toiminta tasavertaisemman yhteiskunnan eteen jatkuu ja tulen jatkossakin pitämään ääntä heikompiosaisten puolesta 👏

Lisäksi jatkan tarkastuslautakunnassa Tampereen kaupungin vahtaamista ja raportoin sieltä sen, mitä voin. Iso kiitos kaikille äänestäneille, suuri kiitos kaikille minua kannustaneille ja tukeneille sekä kiitos puolueelle. Tästä mennää eteenpäin ja jälleen yhtä kokemusta rikkaampana.

%d bloggaajaa tykkää tästä: