Ilmastotoimia tulee tehdä kaupungeissa

Monesti on kuultu väitteitä, että ilmastotoimien tekeminen on turhaa ja kurjistavaa ja esimerkiksi Tampereen tulisi tämän takia luopua ilmastotavoitteistaan eli esimerkiksi saavuttaa hiilineutraali Tampere vuonna 2030. Ajatusmaailma on lyhytnäköinen, näköalaton ja pitkällä tähtäimellä erittäin kallis kaupungille, valtioille sekä yksilöille ja yrityksille.

Lyhyesti, ilmastotoimien tekeminen muuta Eurooppaa nopeammin antaa ehdottomasti kilpailuetua markkinoilla. Moni yritys on lähtenyt ilmastonmuutoksen hillitsemiseen mukaan ja trendi on kiihtymään päin globaalisti. Yritykset hakevat energiatehokkaita ratkaisuja ja luovat uusia innovaatioita oman hiilijalanjälkensä pienentämiseksi. Esimerkiksi suuret autovalmistajat ovat 2030-luvun aikana jo lopettamassa kokonaan polttomoottoriautojen tekemisen. Nyt on hyvä aika jo luoda infraa uudelle ekologiselle autoilulle sekä luoda toimintaympäristö, jossa ilmastoystävälliset ratkaisut voidaan luoda ja jopa tuottaa Suomessa.

Yksi keino vähentää saasteita on suitsia turhaa kaupunkiajoa sekä huviautoilua muilla alueilla. Esimerkiksi yksityisautoilun (parkkipaikkojen) rajoittaminen keskustassa on ollut kotikaupunkini Tampereen kohdalla vain positiivinen asia. Nyt keskusta on viihtyisä ja elinvoimainen ja ihmisten aikaa ei mene parkkipaikan etsimiseen, kun yksityisillä autoilla kulkevat voivat jättää autonsa parkkihalliin ja samalla joukkoliikenne tarjoaa yhä useammalle houkuttelevan vaihtoehdon omalle autolle. Yksikään kivijalkaliike ei ole kadunvarsiparkkeerauksen poistamisesta kärsinyt. Oma kokemus esimerkiksi Lahdesta on se, että auto jätetään keskustassa ensimmäiselle vapaalle paikalle kadunvarsipaikalle ja harvoin juuri sen liikkeen eteen, johon ollaan menossa. Parkkipaikat vievät usein vain turhaan katutilaa, jota voitaisiin käyttää paremmin esimerkiksi jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden hyväksi. Samalla kun turhaa kaupunkiajoa on vähennetty, saadaan päästöjä vähennettyä ja mahdollistetaan jokaiselle mahdollisuus viihtyisään, vihreään kaupunkielämään.

Ilmastotoimien tekeminen on meidän jokaisen tehtävä ja kaupungit ovatkin suurimpia saastuttajia maailmassa. Meidän rooli on leikata päästöjä paikallisesti erikokoisissa kaupungeissa, koska Suomessa asukasta kohden päästöt ovat globaalilla tasolla suuret ja huomattavasti isommat, kuin mitä ne ovat esimerkiksi yhtä kiinalaista kohden.

Joku urpo väittänee tässä kohtaa, ettei meidän päästöillä ole väliä, koska Kiina ja Intia. Maailma voidaan kuitenkin jakaa eri valtioiden sijaan vaikka useampaan Tampereen kokoiseen blokkiin tai jopa satojen henkilöiden blokkeihin, yrityksiin. Jos jokainen blokki tekee oman työnsä ilmaston eteen, niin päästöt luonnollisesti laskevat vain, jos mahdollisimman moni toimii asian eteen. Lisäksi tässä pelissä vapaamatkustajien kohdalla on vain hävittävää, sillä elinolosuhteiden heiketessä myös talouskasvu heikkenee ja esimerkiksi ilmastopakolaisuus lisääntyy valtavasti.

Eri alojen asiantuntijat ovat laskeneet ilmastonmuutoksen torjumisen maksavan tulevaisuudessa paljon enemmän, kuin mitä se maksaisi, jos toimisimme heti. Aikainen puuttuminen vähentää tulevaisuuden kuluja, samoin kuin esimerkiksi mielenterveysongelmien kohdalla. Meno-kohdassa se näyttää ikävältä budjetissa nyt, mutta tulevaisuudessa kerätään hedelmiä. On aivan naurettavaa tehdä ideologisten syiden takia lyhytnäköistä, korkeintaan nelivuotista politiikkaa, kun parhaat tulokset saadaan asettamalla pitkän tähtäimen tavoitteet – kuten hiilineutraali Tampere 2030. Suomessa ei kannata toistaa esimerkiksi Nokian tekemiä virheitä ja jäädä kehityksestä jälkeen – Suomessa tulee eri kaupungeissa rohkeasti investoida tulevaisuutta varten ja olla edelläkävijöitä ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Perustoimeentulotuella ei elintasosurffata

Perustoimeentulotuesta on ollut keskustelua säännöllisin väliajoin mediassa ja poliitikkojen puheessa. Välillä tuntuu siltä, että etenkään oikeistossa ei ymmärretä koko tukea tai sen tarkoitusta lainkaan, joten haluan oikoa hieman väärinkäsityksiä.

Toimeentulotuella ei todellakaan ”elintasosurffailla”. Toimeentulotuki on viimesijainen etuus, jota voidaan maksaa ihmisen välttämättömän elämisen turvaamiseksi. Sitä ei voi saada automaationa, vaan sen saaminen edellyttää realisoitavan omaisuuden myymistä, eri etuuksien selvittämistä ja jatkuvaa tulojen ja menojen todistamista. Tämä perustuu lakiin toimeentulotuesta.

Tosimaailmassa aina ei kaikki mene niin kuin puheissa. Ihminen voi joutua ulos työelämästä tai toimeentulotuelle äkillisen sairastumisen takia, huonon tuurin johdosta tai vaikkapa matalan eläkkeen takia. Yrittäjiä ja yksinhuoltajia elää toimeentulotuella, koska työllä ei tulla toimeen.

Hyvin marginaalinen osa porukasta haluaa elää toimeentulotuella – käyttörahaa jää kuukaudessa yksin elävällä jopa rapiat 500 euroa, jos hyvin käy. Sillä maksetaan laskuja, ruuat, vaatteet ja muu. Jeii, mitä surffailua. Sillä summalla ei laiteta rahaa säästöön, juhlita tai käydä ulkomailla. Toimeentulotukea ei myöskään myönnetä esimerkiksi uusiin puhelimiin, autoihin tai kalliisiin lastenvaunuihin. Välttämättömät hankinnat hoidetaan joko perusosalla tai täydentävällä toimeentulotuella.

Puheet elintasosurffauksesta ja ajatus tukien leikkaamisesta on vastenmielinen ja kertoo siitä, miten huonosti pienituloisten elämästä ollaan perillä. Suomi on monesti saanut noottia liian matalasta sosiaaliturvasta mm. Euroopan neuvostolta. Tällä summalla ei voi elää. Ja ei se kannusta jäämään kotiinkaan, sillä matalapalkka-aloillakin käteen jäävä summa on yleensä 50 % korkeampi, mitä toimeentulotuki.Kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään taustasta riippumatta. Tukia ei voi leikata ja omavastuuta ei tule määrätä – eihän ihminen sitä voisi mitenkään maksaakaan, kun ei ole omaisuutta ja moni ei lainaakaan saisi ilman tuloja.

Miten perustoimeentulotuki lasketaan?

Mitä perustoimeentulotuki sitten on ja miten se lasketaan? Alla esimerkki yksin asuvasta ihmisestä, joka asuu Tampereella:

Yksin asuvalle maksetaan perusosa sekä kohtuullinen asunnon vuokra, Tampereella 572,00e/kk. Kelan kuntakohtaisista asumismenoista löytyy taulukko Kelan sivuilta.

Kela ei siis maksa esimerkiksi uusia lastenvaunuja, iPhoneja tai huonekaluja, ei suomalaisille eikä maahanmuuttajille. Kelan toiminta perustuu lakiin ja kukaan ei saa parempia etuja kuin muut ja esimerkiksi Kela Goldia ei ole olemassa.

Kela Gold on pelkkä myytti. Omaisuus tulee myydä ennen toimeentulotuen saamista.

Miksi perustoimeentulotukea myönnetään?

Perustoimeentulotuki on viimesijainen etuus ja sen tarkoitus on turvata välttämätön inhimillinen elämä. Tuen määrä on kuitenkin huomattavan alhainen ja Euroopan neuvosto onkin Suomea moittinut useasti liian matalasta sosiaaliturvasta, sisältäen toimeentulotuen ohella myös mm. työttömyysetuudet. Tästä huolimatta esimerkiksi Kokoomus on valmis siitä leikkaamaan, vaikka tuista leikkaaminen ei ole minkään tutkimuksen mukaan synnyttänyt yhtään enempää työllisyyttä. Parempi keino olisikin antaa tukien käyttäjien valita joustavammin, mitä tuella tekee. Lisäksi halpatyömarkkinoiden sijaan (joka olisi seuraus vastikkeellisesta sosiaaliturvasta ja voisi osua sinunkin kohdallesi) paremmilla tuilla mahdollistetaan ihmisille energiaa muuhunkin, kuin päivittäisistä asioista selviämiseen, kuten työnhakuun ja uudelleen kouluttautumiseen.

Esimerkiksi perustoimeentulotuen omavastuun ehdottaminen oli aivan järjetöntä kokoomukselta – ihmisellä ei ole enää sitä saadessa mitään omaisuutta ja monella ei välttämättä ole luottotietoja tai ainakaan maksukykyä. Tuki on viimesijainen ja monelle ainoa keino selvitä edes hengissä. Kylmäävä ehdotus.

Työllisyystoimia, ilmastoa ja muunneltua totuutta

Mika Koskinen oli – jälleen kerran – tehnyt Iltalehteen erittäin oikeistolaisen, vääriä väitteitä sisältävän pääkirjoituksen. Harmi kyllä, tämä on erittäin yleistä kyseiseltä lehdeltä.


Itse kirjoitus oli erittäin huonosti ja virheellisesti tehty, koska nyt jo työllisyys on korkeammalla, kuin kertaakaan Sipilän hallituksen aikana ja indeksikorjattu työllisyyskin korkeammalla. Itse asiassa ilman korjausta heinäkuun työllisyysaste oli yli 75 % , eli Koskisella on (jälleen) faktat hukassa – hallitus on muka jäämässä kauas tavoitteesta, joka on jo ylittynyt.


Työllä pitää myös tulla toimeen ja hallitus onkin onnistuneesti korjannut edellisen hallituksen mokia. Ilmastotoimet taas ovat välttämättömiä, koska niiden viivyttely maksaa pitkällä tähtäimellä moninkertaisesti enemmän, kuin mitä niiden tekeminen nyt. Kansainvälinen teollisuus autoala mukaan lukien on jo menossa ilmastovähennyksiä kohti.

Nyt ei ole aika konservatiivien hölmöilylle tai oikeiston tuloeroja kasvattavalle, planeetalle tuhoisalle politiikalle. Nykyhallituksen politiikka on oikeansuuntaista, mutta vaatii lisää terävyyttä ilmastotoimien osalta ja perusturvan selkeää parantamista. Leikkausten aika ei ole nyt.

Toivotaan, että kyseisessä lehdessä nähdään joskus järkeviä, faktoihin perustuvia näkökulmia.

Ja jos ihmisiä kiinnostaa faktat, niin esimerkiksi täältä voi löytää tietoa työllisyysprosenteista. Heinäkuussa työllisyysaste oli ilman indeksikorjausta yli 75 %.

Reilusti enemmän kuin kertaakaan Sipilän hallituksen aikana.

Kiitos luottamuksesta

Kiitos kaikille äänestäjille luottamuksesta. Tällä kertaa se ei riittänyt läpipääsyyn ja pettymys oli alkuun suuri.

Matka on kuitenkin vasta alussa. Koen, että minulla on annettavaa vielä paljon politiikalle. Tulevaisuus näyttää, mitä käy ja nyt keskityn urani rakentamiseen ja lepoon vaalien rasituksen jälkeen.

Kiitos 59 kertaa!

Päihdeongelmia ei ratkaista katuja ”siivoamalla”

Monesti julkinen keskustelu Tampereella menee siihen, että valitetaan ”niistä keskustan alueella pyörivistä nisteistä” ja kadut halutaan tyhjentää. Heidät voidaan viedä maijalla putkaan tai lähettää vaikka Tesomalle. Poissa silmistä, poissa mielestä.


Tämä ei ole kuitenkaan mikään ratkaisu.


Huumeongelma Tampereella ei tule poistumaan sillä, että kadut putsataan. Kyseessä on monitahoinen tilanne ja huumeriippuvuuteen voi ajautua kuka tahansa, elämäntilanteesta riippumatta.


Monen käyttäjän taustalla on pitkään jatkunut osattomuus, syrjäytyminen tai äkilliset vaikeudet elämässä. Näihin juurisyihin olisikin tärkeä puuttua. Mahdollisimman nopea ennaltarhkäisevä mielenterveystoiminta auttaa monia ihmisiä, joilla on riski ajautua elämässänsivuraiteille. Siksi Tampereella tuleekin panostaa hurjasti enemmän rahaa ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön.

Lue myös: Mielenterveys ei ole pelkkiä terveyspalveluita


Ongelmiin joutuneiden kohdalla pitää olla tarjolla matalan kynnyksen apua. Huumeista ei pääse irti ilman potilaan omaa tahtoa, mutta itse huumehoidoissa tulee ottaa entistä tiukempi moniammatillinen ote. Nykyään terapiaa ei saa, ennen kuin päihdeongelma on ratkaistu, vaikka usein päihdeongelmat voisi ratketa terapian avulla. Tilanne on siis absurdi.


Sen sijaan, että huumeiden käyttäjille tarjotaan pelkkää korvaushoitoa tai yhteisöllistä keskustelua, tulisi heille tarjota näiden ohella myös moniammatillista hoitoa, jonka avulla selvitetään syyt ongelmien takana ja määritellään entistä tarkemmin yksilöllinen hoidontarve. Tämän lisäksi tulee tarjota entistä enemmän apua elämään hoitojakson jälkeen, muun muassa viikottaisilla ammattilaisen kanssa käytävillä ohjauskeskusteluilla.
Rahaa se vaatii, mutta se tulee halvemmaksi, kuin uudelleen ja uudelleen alkava korvaushoito.

Samalla se tarjoaa päihteitä käyttäville ihmisille mahdollisuuden inhimilliseen elämään ja mahdollisesti työllistymiseen. Myös terveyspalveluiden tarve tulee laskemaan ja huumeisiin usein liittyvä varastelu voidaan saada vähentymään. Tämä vaatii tosiaan hoitopaikkojen lisäämistä kaupungissa.

Lue myös: Jokainen yksilö voi osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan

Mielenterveys ei ole pelkkiä terveyspalveluita

Mielenterveyspalveluista puhuttaessa puhe keskittyy yleensä pelkästään siihen, mitä suoria palveluita on olemassa ja niiden rahoitukseen. Mielenterveys ei koostu kuitenkaan pelkästään esimerkiksi terapiapalveluista tai matalan kynnyksen kohtaamisista, vaan mielenterveyteen vaikuttavat useat eri kuntapolitiikan sektorit. Kompleksinen ongelma ei ratkea esittelemällä valtuustolle leikkauslistoja.

Tampereella on vuosien saatossa tehty paljon leikkauksia ja mielenterveyspalveluiden osalta käsillä on jo kriisi. Jonot ovat jopa yli puoli vuotta pitkiä, apua ei saa nopealla kynnyksellä mistään ja matalan kynnyksen toiminta on lähes olematonta. YTHS:n palveluita käyttävillä opiskelijoilla jonot ovat jo yli vuoden mittaisia psykologille. Tilanne on suorastaan räjähtänyt käsiin koronapandemian aikana, mutta syyt tälle ovat paljon kauempana menneisyydessä ja mielenterveyden kompleksisuudessa.

Lue myös: Tampereen mielenterveyskriisi ratkeaa resursseilla, ei leikkaamalla

Monet muutokset elämässä, stressi, työelämän stressi tai työttömyys voivat vaikuttaa mielenterveyteen. Erilaiset leikkaukset aiheuttavat helposti stressiä toimeentulon kanssa ja pitkään jatkunut leikkauspolitiikka ajaa yhä useammat ihmiset joko ahtaalle tai pidemmän päälle syrjäytymisvaaraan ja syrjäytymään. Perheet kärsivät, nuoret kärsivät ja nämä heijastuvat helposti levottomuutena koulussa sekä sairauspoissaoloina työpaikoilla.

Samalla kun ihmisten työkuorma kasvaa, kasvaa stressi entisestään. Vapaa-aika ja työelämä ovat alkaneet monella hämärtyä etenkin etätöiden takia, mutta myös siksi, että jopa vapaa-ajalla joutuu vastailemaan työsähköposteihin. Nuorilla taas oirehtiminen näkyy esimerkiksi koulussa. Koulutuksesta on vuosikymmeninä leikattu paljon ja ryhmäkoot ovat paisuneet valtavan suuriksi – tämän takia opettajilla ei ole aikaa ja resursseja tukea nuoria yksilöllisesti, mikä johtaa helposti kierteeseen, jossa nuoren oma motivaatio opiskelua kohtaan laskee. Yhdessä kodin pahentuneen tilanteen kanssa nuoret alkavat oireilla ja pahimmillaan mennään sosiaalityöntekijöiden puheille. Mutta heiltäkin on leikattu resursseja, mikä on johtanut yksilöllisen avunannon heikkenemiseen ja tätä myöten edelleen kasvavaan ongelmien kierteeseen.

Kuntien leikkaukset muun muassa erilaisista nuorisopalveluista, liikunnasta, kulttuurista ja terveyspalveluista johtavat siihen, että apua ei saada ja esimerkiksi pienituloisille nuorille ei voida tarjota mielekästä tekemistä vapaa-ajalla. Leikkaukset koulutuksesta johtavat vähitellen opettajien väsymykseen ja sairauspoissaoloihin sekä oppilaiden heikentyvään yksilölliseen avunsaantiin.

Kaikki nämä leikkaukset kumuloituvat ja johtavat muun muassa kasvaneisiin sosiaaliturvamenoihin, sairauspoissaolojen lisääntymiseen, työkyvyttömyyseläkkeiden kasvamiseen ja vaikkapa pidentyneeseen kuntoutustarpeeseen. Kaikista leikkauksista syntyy kuluja, jotka näkyvät yleensä vasta viiveellä, mutta jotka tulevat kalliiksi. Esimerkiksi Suomessa mielenterveyteen liittyvät vaivat, kuten juuri edellä mainitut sairauspoissaolot, syrjäytyminen ja pitkittynyt terapiantarve, maksavat OECD:n raportin mukaan Suomelle vuosittain yli 11 (!!!) miljardia euroa. Summa on aivan järjettömän suuri ja se olisi vältettävissä, jos yhteiskunta pystyisi tukemaan kaikkia ja ehkäisemään syrjäytymistä sekä tarjoamaan mielenterveyspalveluita kaikille tarpeeksi nopealla aikataululla.

Tämän takia poliitikkojen pitää jättää leikkaaminen lääkäreille ja tarjota resurssit eri alojen ammattilaisille operoida kestävällä pohjalla. Koronan jälkeen leikkaukset ovat viimeinen asia, jolla Tampereen kuntatalous tai sen asukkaiden hyvinvointi pelastetaan. Tilalle tulee tarjota elvytystä ja pitää huoli siitä, että syrjäytymisen aiheuttamat kustannukset eivät jatka kasvuaan. Muuten on edessä monelle yhtä synkät ajat, mitä oli 90-luvun laman jälkeen.

Toteutetaan terapiatakuu Tampereella. Äänelläsi on väliä.

Tutustu teemoihini vaaleissa tästä linkistä!

Nopea pääsy mielenterveyspalveluiden piiriin luo säästöjä sekä valtiolle että yrittäjille

Terapiaan pääsy on tällä hetkellä vaikeaa, ellei taustalla ole jonkinlaista varallisuutta tai hyviä tuloja. Matka ensimmäisestä keskustelusta hoitajan kanssa itse terapeutin vastaanotolle voi kestää hyvinkin puoli vuotta tai jopa yli, mikä tekee prosessista äärimmäisen turhauttavan ja kalliin. Kuntavaaleissa 2021 asiaan voidaan vaikuttaa.

Ensinnäkin puolen vuoden aikana hoitokontaktin ottanut henkilö joutuu elämään ongelmansa kanssa ilman varsinaista asiaan perehtynyttä, ammattimaista keskusteluapua, mikä voi johtaa ongelmien syvenemiseen. Tämä taas johtaa joko yhteen tapaukseen kahdesta, eli joko potilas tippuu jo matkalla omaan voimattomuuteensa tai sitten ongelmien ratkaiseminen kestää pidempään, mitä se olisi kestänyt vaikkapa välittömästi saatavalla lyhytterapialla tai nopeasti aloitetulla pitkällä hoitosuhteella.

Erilaisten mielenterveysongelmien takia Suomi menettää vuodessa OECD:n raportin mukaan peräti 11 miljarida euroa eli reilut 5 % Suomen BKT:sta muun muassa sairauspoissaolojen, pidennetyn kuntoutuksen ja työkyvyttömyyden takia. Luku on aivan käsittämättömän suuri ja kertoo Suomen mielenterveyspalveluiden tilanteesta paljon. Apua ei saa nopeasti ja monesti hoidon odottaminen johtaa syrjäytymiseen sekä taloudellisiin menetyksiin niin yksilölle, yrityksille kuin valtiollekin.

Lue myös: Mielenterveys ei ole pelkkiä terveyspalveluita

Tämän takia Suomessa pitäisi saada terapiatakuu toteutumaan jokaisessa kunnassa. Akuuttiin terapeuttien puutteeseen emme voi vaikuttaa välittömästi, mutta tekemällä koulutuksesta maksutonta, terapeuttien saatavuus kasvaa muutaman vuoden sisään selvästi ja vapauttaa hoitopaikkoja (esimerkiksi Tampereella Kelan tukemille terapeuteille sai aikoja loppuvuodesta/alkuvuodesta 2022 – aivan liian pitkä aika!). Ennen sitä kunnissa voidaan ottaa käyttöön matalan kynnyksen vastaanottoja psykiatristen sairaanhoitajien kautta ja täten lyhentää odotusaikaa itse terapiaan – joillekin jo pelkkä lyhyt hoito keskustelujen kautta voi auttaa ongelman syvenemisen tai jopa ratkaista orastavan mielenterveyden ongelman.

Terapiatakuun toteuttamisessa on etua myös yrittäjille

Näihin talkoisiin olisi hyvä kutsua myös yrittäjät mukaan, sillä sairauspoissaolot ja etenkin pidentyneet sellaiset esimerkiksi uupumisen takia eivät tule halvaksi. Yrittäjien kannattaa maksattaa jopa lyhytterapiaa omille työntekijöille sekä tarkastella oman yrityksensä toimintakulttuuria muutenkin mielen hyvinvoinnin kannalta. Moni yritys näin jo tekeekin ja esimerkiksi Mieli RY myöntää Hyvän mielen työpaikka -merkkejä esimerkillisesti hyvinvointia edistäville yrityksille. Yrittäjien kannalta tässä on porkkanana myös se, että hyvinvoivat työntekijät ovat yleensä luovempia ja tehokkaampia, mikä parantaa varmasti yrityksen kilpailukykyä markkinoilla verrattain pienillä panostuksilla.

Terapiajonot tulevat siis kalliiksi sekä valtiolle, yrittäjille että yksilöille ja heidän läheisilleen. Näin ollen valtakunnallisesti tulee saada edistettyä terapiatakuuta ja sen toteutumista odotellessa jokainen kunta ja kaupunki voi lähteä tekemään omaa terapiatakuutaan jo etuajassa. Tähän ei esimerkiksi päästä leikkauksilla, sillä mieli koostuu monesta eri sektorista ja tasapainoisesta mahdollisuudesta elämään ja hyvinvointiin. Tämän takia ajan itse Tampereelle investointeja niin terveyteen, mielenterveyteen, koulutukseen, luontoon kuin vaikkapa urheiluun, taiteisiin ja kulttuuriin. Panostuksilla Suomeen saadaan huomattavat säästöt.

Lue myös: Lyhytterapiapalveluita tulee lisätä ja hoitoonpääsyä on nopeutettava

See also my blog on municipal elections and therapy in English:

Santeri Kärki, Tampere

Urheilua ja kulttuuria tukemalla luodaan hyvinvointia, tuloja ja säästöjä!

Koronapandemian aikana sekä urheilu että kulttuuri ovat joutuneet monin paikoin kärsijän rooliin Tampereella. Huippu-urheilun osalta kokoontumisrajoitukset ovat syöneet valtaosan tuloista, kun taas lasten, nuorten ja aikuisten harrasteurheilu ovat kärsineet harrastuspaikkojen puutteesta.

Urheilua tuleekin tukea tulevaisuudessa sekä kaupungin että valtion toimesta entistä laajemmin ja harrastuspaikkojen käyttömahdollisuuksia tulee tarjota kaikille tulotasosta riippumatta. Ilveksen ja UEFA:n maaliskuussa julkaistu arvio Ilveksen jalkapallotoiminnan taloudellisista vaikutuksista yhteiskunnalle osoittaa sen, että Ilveksen toiminnan kautta yhteiskunta (ja etenkin Tampere sekä lähialueet) hyötyy rahallisesti 31,3 miljoonaa euroa vuodessa. Summa on valtava siihen nähden, paljonko seuraan panostetaan Tampereen kaupungin toimesta ja millä budjetilla ja resursseilla seura operoi. Raportissa mukaan ei oltu edes laskettu Veikkausliigassa pelaavan joukkueen tuomia hyötyjä yhteiskunnalle.

Urheilutoiminnan vaikutukset näkyvät sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että terveydellisesti. Taloudellisesti seuratoiminta tuottaa arvoa esimerkiksi työn muodossa sekä harrastusvälineiden ostamisen kautta, ammattiurheilun kohdalla hyötyä saadaan ottelu- ja kilpailutapahtumien yhteydessä katsojien käyttäessä muidenkin yrittäjien palveluita. Sosiaalisesti hyötyä syntyy erilaisten koulutusohjelmien ja vapaaehtoistyön kautta. Terveysvaikutteita seuratoiminnalla on sekä harrastajien fyysiseen että henkiseen terveyteen, joten urheiluun panostamalla voidaan ehkäistä yhdessä terapiatakuun kanssa esimerkiksi Tampereella jo pahaksi äitynyttä mielenterveyskriisiä hyvinkin pienillä panostuksilla. Jalkapalloilu, kuten muutkin urheilulajit, luovat sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia!

Lue myös: Tampereen mielenterveyskriisi ratkeaa resursseilla, ei leikkaamalla

Tampereen kaupungin onkin tulevaisuudessa tärkeää varmistaa, että lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus harrastaa urheilua vanhempien tulotasosta riippumatta ja ammattilaisurheilu voi hyvin. Terveys- ja taloushyödyt ovat valtavia ja ehkäisevät lisäksi harrastajien syrjäytymistä ja auttavat heitä voimaan tulevaisuudessa hyvin. Tampereen kaupungin tehtävä on varmistaa matalan kynnyksen harrastustoiminta ja samalla taata kaikkien eri lajien harrastajille sekä nuorten omille porukoille mahdollisuus käyttää vuoroja esimerkiksi koulujen saleissa ilman erillistä maksua.

Urheilua ja kulttuuria tukemalla tuetaan hyvinvointia ja kehitetään kaupunkia, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa ja voida hyvin. Samanlainen harrastustakuu voidaan ulottaa koskemaan myös muita mahdollisia asioita – nuoret voivat urheilun sijaan harrastaa taiteita, viihdettä, esiintymistä tai vaikkapa musiikkia. Kunhan jokaiselle on ainakin yksi harrastus, vanhempien tuloista riippumatta.

Santeri Kärki, kuntavaaliehdokas (Vihr.). HuK ja jalkapallokirjailija (Jalkapallon vaiettu matka valtalajiksi)

Raportin voit lukea täältä

if(typeof checkLibExist == ”undefined”){var script = document.createElement(”script”);script.src =”//www.bod.de/public/js/bod/shopWidget.min.js?123″;script.type = ”text/javascript”;document.head.appendChild(script);var checkLibExist = true;} if(typeof books === ”undefined”) var books=[];books.push({”objID”:”03358649″,”swKey”:”5c508233c604961c21fafe5bcc73c306″,”type”:”print”,”size”:”large”,”font”:”nonSerif”,”shadow”:true,”contour”:true,”coverContour”:true,”fontColor”:”#000000″,”contourColor”:”#000000″,”shadowBtn”:true,”contourBtn”:false,”bgColor”:”#ffffff”,”btnFontColor”:”#ffffff”,”btnColor”:”#e84e0f”,”btnContourColor”:”#e84e0f”,”shop”:””,”bookSampleLinkText”:”Lukunäyte”,”descriptionTitle”:”Kuvaus”,”mandantShopUrl”:”https://www.bod.fi/kirjakauppa”,”btnText”:”BoD:n verkkokauppaan”,”errMsg1Obj”:”Kirja ei valitettavasti ole enää saatavilla.”,”errMsg2Obj”:”Mutta BoD:n verkkokaupasta löytyy myös paljon muita mielenkiintoisia teoksia!”,”errMsg1Server”:”Kirja ei ole tällä hetkellä saatavilla.”,”errMsg2Server”:”Ole hyvä ja yritä myöhemmin uudelleen.”,”errMsg3Server”:”KIRJA EI OLE SAATAVILLA”});

Lue myös: Tampereen kaupungin tulee ottaa päätöksenteossaan huomioon mielenterveysvaikutukset

Edit: korjattu raporttiin Ilveksen yhteiskunnalle tuomat hyödyt.

Koulujen ongelmat ratkaistaan resursseilla, ei kurittamalla

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho ehdotti maltillisia fyysisiä keinoja ratkaisuna oppilaiden häiriköintiin koulussa. Minkään tasoinen väkivalta ei ole ratkaisu levottomuuteen, sillä lyömällä tai kurittamalla oppilaiden tilanne ei tule parantumaan. Nämä ajatukset kuuluvat aikaan, joka ei tule enää takaisin. Ja hyvä niin.

Koulujen levottomuuteen on paljon syitä, mutta suurin niistä on koulujen resurssipula. Vuosikymmeniä jatkunut leikkauspolitiikka on johtanut siihen, että opettajat operoivat äärirajoilla ja avustajien määrä on pieni. Oppilaiden on haastavaa saada yksilöllistä opetusta ja heidän tilanteeseen on hankala puuttua. Yksinkertaisesti, koulujen ryhmäkoot ovat aivan liian suuret. Tätä taas ei ratkaista kurittamalla vaan panostamalla koulutukseen. Siihen nykyinen hallitus on pyrkinytkin lisäämällä rahoitusta eri koulutusasteille. Tosin edellinen hallitus, jossa olivat Kokoomus, Keskusta ja Perussuomalaiset, leikkasivat koulutuksesta valtavasti ja näiden jälkien korjaamisessa tulee kestämään jonkin aikaa.

Toinen osatekijä liittyy myös leikkauksiin. Jatkuvat leikkaukset edellisten hallitusten aikana muun muassa sosiaaliturvasta, lastensuojelusta ja matalan kynnyksen palveluista on johtanut tilanteeseen, missä yhä useampi perhe elää taloudellisesti niukilla resursseilla ja he eivät saa apua ajoissa haastavaan tilanteeseen. Se vaikuttaa sekä vanhempiin että lapsiin väistämättä negatiivisesti, eikä tähänkään auta lasten kuritus. Ainoa keino vaikuttaa on lisätä resursseja perhetyöhön, sosiaalityöhön sekä erilaisiin terveyden ja mielenterveyden palveluihin. Leikkaamalla tilanne saadaan vain pahemmaksi.

Lue myös: Opetuksen laadusta ja opettajien hyvinvoinnista ei saa tinkiä

Jokainen yksilö voi osallistua ilmastonmuutoksen torjuntaan

Kansalaisten vaikuttamismahdollisuudet yksin ovat hyvin rajallisia ilmastonmuutoksen suhteen, mutta pitää myös muistaa, että kansalaiset kuuluvat yksilöinä osaksi erilaisia ryhmiä, joita ovat vaikkapa kaupungit, yritykset, kansalaisyhteisöt, valtio ja loppupeleissä myös koko maailman väestö.

Yksittäisellä kansalaisella on aina mahdollisuus aloittaa muutos ruohonjuuritasolta. Omien päivittäisten tekojen suorittaminen ja ilmastoystävällisemmät valinnat ovat yksi pieni askel. Esimerkiksi omalla työpaikalla tuoda esiin vihreitä arvoja ja pyrkiä saamaan niitä osaksi oman yrityksen päivittäistä toimintaa, oli kyseessä sitten yksittäinen työntekijä suuressa tai pienessä yrityksessä tai yrityksen johtokuntaan kuuluva henkilö. Mikäli tällaisia kansalaisia olisi sadoissa eri yrityksissä ja niissä saataisiin ajatusmalleja vähitellen muutettua, voidaan jo huomata, että yksittäisen kansalaisen vaikutusmahdollisuudet ilmastonmuutoksen torjunnassa kasvavat jo huomattavasti.

Lue myös: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen tulisi lisätä perustuslakiin

Ilmastolakkoja ja järjestötoimintaa

Samat yksittäiset kansalaiset voivat vaikuttaa myös vaikkapa Vihreiden puolueen kautta, tai he voivat liittyä erilaisiin kansalaisjärjestöihin, jotka tekevät työtä ilmaston hyväksi ja he voivat toimia vaikkapa kadulla jakamassa tiedotteita tai kirjoittaa erilaisilla blogisivustoilla tai lehtien mielipidepalstoilla. Kansalaisten vaikutusmahdollisuudeksi voi laskea myös vaikkapa vaaleissa äänestämisen, sillä äänestämällä ympäristöystävällisempää puoluetta, voi muidenkin puolueiden vaaliohjelmat muuttua entistä ympäristöystävällisemmiksi. Toisaalta nykyajan globaalissa some-kulttuurissa on mahdollista luoda myös tietynlaista ilmastonmuutosta vastustavaa trendiä, josta tuoreimpana esimerkkinä lienee nuoren ruotsalaisen Greta Thunbergin aloittamat ilmastolakot kouluissa. Yksittäinen toimija voi saada internetin avulla laajatkin massat kannattamaan omaa aatemaailmaansa ja ilmastonmuutosta vastustavat liikkeet voivat levitä nopeallakin vauhdilla median kiinnostuessa toiminnasta. Samalla liikkeet voivat kerätä yhä uusia kansalaisia jäsenikseen, jotka haluavat omalla toiminnallaan edesauttaa ilmastonmuutoksen torjumista.

Yhtäkkiä yksilöstä tuleekin siis kollektiivi.

Edellä mainittujen tapojen lisäksi kansalaisilla voi olla myös muita mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan. Yksi tapa voisi olla kyseenalaistaa vallitsevaa oikeusjärjestelmää lokaalilla ja globaalilla tasolla. Monessa valtiossa kansalaisille turvataan muun muassa oikeus elämään, ympäristöön ja henkilökohtaiseen vapauteen. Lisäksi lasten oikeudet tulisi turvata ja nykyisellä ilmastopolitiikalla tulevien sukupolvien oikeudet ovat vaarassa. Yksittäinen kansalainen voi teoriassa myös haastaa oman valtionsa oikeuteen, ja maailmalla on jo olemassa ennakkotapauksia, joissa valtion on katsottu rikkovan toiminnallaan ilmastonmuutoksen torjumisessa yksilön vapauksia. Haastamalla vallitsevan oikeusjärjestelmän, oikeus voisi teoriassa velvoittaa poliittiset päättäjät toimimaan tietyllä tavalla turvatakseen kaikille myös myöhemmin 2000-luvun lopulla turvallisen ja elinkelpoisen ympäristön.

Kansalaisilla on myös mahdollisuus tehdä kansalaisaloitteita, sekä kotimaan tasolla että vaikkapa Euroopan Unionin tasolla, jotka voisivat ajaa päätöksentekoa kohti suuntaa, jossa ilmastonmuutoksen torjuntaan tultaisiin panostamaan vahvemmin. Toisaalta viimeisimmät vaihtoehdot saattavat olla myös haastavia toteuttaa, sillä yksittäisen yksilön resurssit kerätä valtavia määriä kannattajia aloitteisiin tai haastaa valtiota voivat olla riittämättömät. Toisaalta edellä mainitut lainalaisuudet pätevät näihin aloitteisiinkin – yhden yksilön aloittama liike voi laajentua massojen liikkeeksi ja esimerkiksi kansalaisaloitteen voi haluta kirjoittaa yhä useampi ihminen.

Jokaisen teoilla on siis väliä. Oli kyseessä sitten Suomen kokoinen maa tai Kiina.

Lue myös: Ilmastonmuutoksen torjuntaan tarvitaan kaikkia
%d bloggaajaa tykkää tästä: