Kenen vika terveydenhuollon romahdus on? YLE julkaisi ansiokkaan artikkelin, joka tarkastelee terveydenhuollon nykytilaa ja kehityksen taustalla olleita tekijöitä. Terveydenhuolto ei mystisesti romahtanut Sanna Marinin hallituksen aikana tai sote-uudistuksen takia, vaan terveydenhuoltojärjestelmän toimimattomuuden taustalla on vuosikymmeniä jatkunut leikkauspolitiikka.
Artikkelissa kerrotaan olennaista tietoa syistä ja seurauksista, jotka johtivat terveydenhuollon nykytilaan. Suurin ongelma oli rahoituksen siirtäminen valtiolta kunnille 1990-luvun alussa ja tällöin kunnat alkoivat karsimaan menojaan tekemällä leikkauksen sieltä, leikkauksen täältä. Perusterveydenhuoltoa on leikattu tasaisesti etenkin oikeistohallitusten ja oikeistokuntien toimesta ja koska Kokoomus on häärännyt hallituksissa ja vallankahvassa pitkälti yli 30 vuotta, voidaan huomata, että Kokoomus on yksin suurin syyllinen nykyiseen alennustilaan. Sanna Marinin hallitus ei tätä tilannetta aiheuttanut, eikä sote-uudistusta ole vielä relevanttia arvioida, koska se on vasta toteutettu.
Lue myös:
Oikeistolainen leikkauspolitiikka on ajanut kunta-alan kriisiin
5 merkittävää syytä, miksi leikkauspolitiikka ei ole talousviisasta
Terveydenhuollon leikkaukset on tehty syystä
Kokoomuksen harjoittamat leikkaukset terveydenhuollosta ovat johtaneet perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon erojen valtavan kasvun sekä valtavat jonot perusterveydenhuoltoon. Julkisen puolen jonot ovat seurausta kuitenkin systemaattisesta leikkauspolitiikasta, jonka tarkoitus on ollut avata markkinoita yksityisille toimijoille.
Aiemmin monissa kunnissa yksityinen palveluntuottaja sai hyvät rahat täydentämällä kuntien palveluja, jotka ne olisivat voineet tehdä itsekin edullisemmin ja moni yksityisistä sai hyvät diilit, kun hyvinvointialueet astuivat voimaan. Palveluntuotanto ei ole edes YLE:n artikkelin mukaan millään tapaa edullisempaa yksityisellä ja kuten vanhuspalvelujen heikosta tilasta voidaan nähdä, ainoa tapa tehdä asioita tehokkaammin on karsia henkilöstökuluista ja asiakkaiden saaman palvelun laadusta. Tutkimus siitä, että palvelut tuotetaan Suomessa verrattain edullisesti on hyvää luettavaa kaikille, jotka kuvittelevat yksityistämisen olevan jokin taikaseinä kaikissa ongelmissa.
Samaan aikaan kun terveyspalveluita on yritetty systemaattisesti saada myyntikuntoon, on erot hyvätuloisten ja pienituloisten terveydessä kasvaneet. Moni pääsee ohituskaistaa pitkin työterveyteen tai yksityiseen ja oikeastaan ne ovat osittain syynä valtaviin eroihin siinä, kuinka nopeasti hoitoa voi saada. Jos nämä erilliset saman tason tehtäviä suorittavat järjestelmät saataisiin yhdistettyä, niin jonot lyhenisivät. Toki se tietää sitä, että jotkut eivät saa tehtyä rahaa ihmisten terveydellä, mikä aiheuttaa älähdyksiä eri eturyhmissä.
Maailmalla on jo hyviä esimerkkejä siitä, mitä hyvää seuraa yksityistämiseen tähtäävästä leikkauspolitiikasta. Yhdysvalloissa vakaviin sairauksiin ei saa hoitoa, jos tulot ovat liian pienet ja jotkut voivat jopa kuolla, koska diabeteslääkkeisiin ei ole varaa. Uskomatonta kehitysmaameininkiä, mutta se on Kokoomuksen ajaman uusliberalismin nuiva puoli – rikkaat rikastuvat ja markkinat hoitavat, mutta eivät tietenkään niitä kilpailun häviäjiä. He ovat kokoomuslaisen ideologian mukaan ansainneet oman asemansa.
Mikä ratkaisuksi ongelmaan?
Valitettavasti Kokoomuksen tarjoama ratkaisu, jossa terveydenhuollon palveluita tehdään “tehokkaammin” eli leikkaamalla resursseista, on varmasti maailman idioottimaisin ratkaisu terveydenhuollon ongelmiin, sillä leikkaukset synnyttivät terveydenhuollon kriisin. Kriisi sattui eskaloitumaan Marinin hallituksen aikana ja tykkäänkin käyttää vertauskuvaa tilanteessa – talo, jonka remontteja ei ole hoidettu vuosikymmeniin voi kestää aurinkoisella säällä, mutta myrsky saa talon romahtamaan ja korjaaminen tulee kalliiksi. Sama on käynyt terveyspalvelujen kanssa ja on hankala kuvitella, että korjauksia laiminlyömällä ongelma paranisi.
Lue myös: Miten hyvinvointialueiden rahoitus järjestetään?
Todellisuudessa ongelma ratkeaa sillä, että me tunnustamme valtion roolin ja luovumme uusliberalistisista ajatuksista, joissa valtiolla ei olisi roolia ja markkinat hoitaisivat. Näin ei ole. Valtion tulee tarjota lisää resursseja terveydenhuoltoon ja päällekkäisiä järjestelmiä tulee ajaa alas, koska ne ovat kalliita ja voivat vaatia samoja tutkimuksia sekä yksityisellä että julkisella. Julkisen puolen tulee ottaa enemmän roolia terveydenhuollossa ja samalla yksityistäminen tulee pysäyttää.
Kaiken ratkaisee se, olemmeko valmiita laittamaan lisää resursseja ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Tutkimusten perusteella se on järkevää, sillä nopeampi hoitoonpääsy pitää ihmiset pidempään terveempinä ja tarve erikoissairaanhoidolle vähenee. Lisäresurssit tulee kohdistaa järkevästi ja siten, että niistä hyötyvät ne ihmiset, jotka eniten tarvitsevat julkista puolta. Uskomatonta kyllä, lisäresurssit voivat jopa lisätä säästöjä, kun sairauspoissaolot, henkilöstön uudelleenkouluttaminen, sijaiset ja pitkäaikaissairaudet vähentyvät.
Lue myös: Mielenterveyden kustannukset: mielenterveyden laiminlyönti maksaa Suomelle 11 miljardia vuodessa
Kenen vika terveydenhuollon romahdus on? Kuten sanottua, Kokoomus on suurin yksittäinen tekijä tässä, mutta vikaa löytyy myös muista päättäjistä, jotka ovat sallineet kehityksen pitkällä tähtäimellä. Tilannetta voidaan kuitenkin parantaa, mutta se vaatii toimintatapojen muutoksia – jatkamalla terveydenhuollon leikkauksia päästään vain syvemmälle kriisissä.
Politiikan tutkimuksen ja historian asiantuntija. Kirjailija, ongelmanratkaisija, humanisti ja generalisti.
