Mielenterveyden laiminlyönti maksaa Suomelle 11 miljardia euroa vuodessa. Nykytason mielenterveyden kustannukset ovat sellaisia, joihin meillä ei yksinkertaisesti ole varaa.
Mielenterveyspalveluista puhuttaessa puhe keskittyy yleensä pelkästään siihen, mitä suoria palveluita on olemassa ja miten niitä rahoitetaan. Mielenterveys ei koostu kuitenkaan pelkästään esimerkiksi terapiapalveluista tai matalan kynnyksen kohtaamisista, vaan mielenterveyteen vaikuttavat useat eri elämän osa-alueet.
Lue myös: Opiskelijaetuuksien korottaminen parantaisi opiskelijoiden mielenterveyttä
Mielenterveyden ustannukset ovat valtavat, leikkaukset pahentavat tilannetta
Suomessa mielenterveyteen liittyvät vaivat, kuten sairauspoissaolot, syrjäytyminen ja pitkittynyt terapiantarve, maksavat OECD:n raportin mukaan Suomelle vuosittain yli 11 miljardia euroa.
Mielenterveysongelmien hinta on Suomessa vuodessa peräti 11 miljardia euroa. Kompleksinen ongelma ei ratkea esittelemällä valtuustoille tai eduskunnalle tai hyvinvointialueille leikkauslistoja. Mielenterveysongelmat eivät myöskään katoa sopeuttamalla menoja, koska moni menosopeutus osuu niihin, joilla on jo valmiiksi vaikeaa, täten pahentaen ongelmia. Mielenterveyden laiminlyönti voi siis jopa lisätä kustannuksia.
Samalla muutkin luvut mielenterveydestä ovat mykistävää luettavaa. Tällä hetkellä yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveysongelmien takia. Aikuisikäisestä väestöstä peräti 20-25 % kokee mielenterveyden ongelmia vuoden aikana. Tätä kautta myös läheiset altistuvat mielenterveyden ongelmille.
Tampereella ja Suomessa on vuosien saatossa tehty paljon leikkauksia. Mielenterveyspalveluiden osalta käsillä on jo kriisi. Jonot ovat jopa yli puoli vuotta pitkiä, apua ei saa nopealla kynnyksellä mistään ja matalan kynnyksen toiminta on lähes olematonta. YTHS:n palveluita käyttävillä opiskelijoilla jonot ovat jo yli vuoden mittaisia psykologille. Mielenterveys on myös yleisin syy kaupungin sairauspoissaoloille ja yleisin sairausperustainen syy Suomessa. Silti mielenterveyden kustannuksia ei ole otettu valtion tai kuntien budjeteissa vakavasti – mielenterveyden kustannukset ovat valtion terveysmenoista n. 5 % ja vuoden 2019 tilastojen perusteella psykiatrian osuus erikoissairaanhoidon rahoituksesta on vain noin 11 %.
Monet muutokset elämässä, stressi, työelämän ongelmat tai työttömyys voivat vaikuttaa mielenterveyteen. Erilaiset leikkaukset aiheuttavat helposti stressiä toimeentulon kanssa ja pitkään jatkunut leikkauspolitiikka ajaa yhä useammat ihmiset joko ahtaalle tai pidemmän päälle syrjäytymisvaaraan ja syrjäytymään.
Kaikki nämä leikkaukset kumuloituvat ja johtavat mm. kasvaneisiin sosiaaliturvamenoihin, sairauspoissaolojen lisääntymiseen, työkyvyttömyyseläkkeiden kasvamiseen ja vaikkapa pidentyneeseen kuntoutustarpeeseen. Kaikista leikkauksista syntyy kuluja, jotka näkyvät vasta viiveellä.
Lue myös: Nopea pääsy mielenterveyspalveluiden piiriin luo säästöjä sekä valtiolle että yrittäjille
Suomessa mielenterveyteen liittyvät vaivat, kuten sairauspoissaolot, syrjäytyminen ja pitkittynyt terapiantarve, maksavat OECD:n raportin mukaan Suomelle vuosittain yli 11 (!!!) miljardia euroa. Summa on aivan järjetön ja se olisi vältettävissä, jos yhteiskunta tukisi enemmän ihmisiä jo alkuvaiheessa. Hyvinvoiva yksilö jaksaa paremmin.
Mielenterveyden kustannukset saadaan alas, kun palveluihin aletaan panostaa. Sen aika on nyt.
Politiikan tutkimuksen ja historian asiantuntija. Kirjailija, ongelmanratkaisija, humanisti ja generalisti.
