Mielenterveyden laiminlyönti maksaa meille 11 miljardia euroa vuodessa.
Mielenterveyspalveluista puhuttaessa puhe keskittyy yleensä pelkästään siihen, mitä suoria palveluita on olemassa ja miten niitä rahoitetaan. Mielenterveys ei koostu kuitenkaan pelkästään esimerkiksi terapiapalveluista tai matalan kynnyksen kohtaamisista, vaan mielenterveyteen vaikuttavat useat eri elämän osa-alueet.
Lue myös: Opiskelijaetuuksien korottaminen parantaisi opiskelijoiden mielenterveyttä
Tämä kompleksinen ongelma ei ratkea esittelemällä valtuustoille tai eri hallituksille leikkauslistoja. Mielenterveysongelmat eivät myöskään katoa sopeuttamalla menoja.
Tampereella ja Suomessa on vuosien saatossa tehty paljon leikkauksia. Mielenterveyspalveluiden osalta käsillä on jo kriisi. Jonot ovat jopa yli puoli vuotta pitkiä, apua ei saa nopealla kynnyksellä mistään ja matalan kynnyksen toiminta on lähes olematonta. YTHS:n palveluita käyttävillä opiskelijoilla jonot ovat jo yli vuoden mittaisia psykologille. Mielenterveys on myös yleisin syy kaupungin sairauspoissaoloille ja yleisin sairausperustainen syy Suomessa.
Monet muutokset elämässä, stressi, työelämän ongelmat tai työttömyys voivat vaikuttaa mielenterveyteen. Erilaiset leikkaukset aiheuttavat helposti stressiä toimeentulon kanssa ja pitkään jatkunut leikkauspolitiikka ajaa yhä useammat ihmiset joko ahtaalle tai pidemmän päälle syrjäytymisvaaraan ja syrjäytymään.
Kaikki nämä leikkaukset kumuloituvat ja johtavat mm. kasvaneisiin sosiaaliturvamenoihin, sairauspoissaolojen lisääntymiseen, työkyvyttömyyseläkkeiden kasvamiseen ja vaikkapa pidentyneeseen kuntoutustarpeeseen. Kaikista leikkauksista syntyy kuluja, jotka näkyvät vasta viiveellä.
Lue myös: Nopea pääsy mielenterveyspalveluiden piiriin luo säästöjä sekä valtiolle että yrittäjille
Suomessa mielenterveyteen liittyvät vaivat, kuten sairauspoissaolot, syrjäytyminen ja pitkittynyt terapiantarve, maksavat OECD:n raportin mukaan Suomelle vuosittain yli 11 (!!!) miljardia euroa. Summa on aivan järjetön ja se olisi vältettävissä, jos yhteiskunta tukisi enemmän ihmisiä jo alkuvaiheessa. Hyvinvoiva yksilö jaksaa paremmin.
Hyvää maailman mielenterveyspäivää kaikille!
Santeri Kärki - totuuksia elämästä 