Koulutus on ollut yksi Suomessa eniten ylpeyden aihetta herättänyt aspekti. Kaikille kuuluva maksuton peruskoulu ja hallituksen tekemän uudistuksen myötä myös toinen aste ei ole tullut itsestään. Niiden eteen on pitänyt taistella monia kertoja. Laadun säilymiseksi koulutusta tulee myös vaalia ja kehittää.
Koulutuksen laadun ylläpitämisen taustalla on Suomessa annettava laadukas opettajan koulutus, jonka pohjalta maassamme on jokaisessa oppilaitoksessa ammattitaitoista väkeä, jotka hoitavat sen, että myös tulevaisuudessa meillä on itsenäiseen ajatteluun kykeneviä ihmisiä. Opettajien ammattikunnan arvostus on kuitenkin välillä kuntien toimesta heikolla tasolla.
Ryhmäkoot ovat nykyään vuosien säästökuurien ja leikkausten takia monin paikoin kestämättömällä tasolla. Yli 20 hengen luokkahuoneissa opettajien on hankala keskittyä pääasialliseen tehtäväänsä eli opettamiseen ja kasvattamiseen, sillä oppilailla on eri tarpeita, jotka kaikki tulisi pystyä huomioimaan. Samalla esimerkiksi hyvin menestyvien oppilaiden auttaminen vielä paremmiksi on haastavaa, keskitasoisesti suorittavien auttamiseen ei jää aikaa ja heikosti menestyviä ei pystytä auttamaan parempiin tuloksiin.
Opettajat tekevät parhaansa, mutta jatkuva resurssien leikkaaminen ja luokkakokojen kasvattaminen tekee opetustyöstä haastavaa. Luokkakokoja tulisikin selvästi pienentää – jos opettajat pystyvät laadukkaammin keskittymään opetukseen pienemmissä luokissa, uskon, että oppimistulokset paranevat ja opettajien mielenterveys ja jaksaminen kohoavat samalla. Ei ole järkeä ajaa opettajia uupumuksen partaalle ylityöllistämällä heitä. Esimerkiksi luokanvalvojilla olisi selvästi enemmän vapaa-aikaa omalla ajalla, kun ei tarvitsisi käydä keskustelua kouluajan ulkopuolella yhtä monen vanhemman kanssa. Samalla dialogi oppilaiden kotiin ja toisinpäin olisi varmasti parempaa, kun oppilaita olisi vähemmän – tällöin yksilöllisiä tarpeita olisi paljon helpompi huomioida.
Opettajia ei saa myöskään vähentää enää yhtään, vaan päinvastoin henkilökunnan määrää tulisi kasvattaa pienempien luokkakokojen saavuttamiseksi. Koulunkäyntiavustajia tulee olla tarpeeksi ja oppilaiden erityistarpeet tulee ottaa huomioon tarjoamalla tarpeeksi erityisopetusta. Myös mentaalipuolen toimintaa tulee tehostaa, eli esimerkiksi terveydenhoitajan ja koulupsykologin kanssa tulee päästä helpommin juttusille. Näidenkin kohdalla vaaditaan lisää resursseja.
Lue myös: Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö luo säästöjä ja parantaa hyvinvointia
Vaikka lisäykset opettajien resursseihin näyttäytyvät kuntataloudessa budjetin kannalta negatiivisina, uskon, että panostamalla rahallisesti nyt, saamme tulevaisuudessa huomattavia säästöjä, kun sairauspoissaolot vähenevät ja oppilaiden tarpeisiin pystytään puuttumaan nopeammin. Panostus koulutukseen nyt on panostus myös tulevaisuuteen.
Lue myös: Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen tulisi lisätä perustuslakiin
Politiikan tutkimuksen ja historian asiantuntija. Kirjailija, ongelmanratkaisija, humanisti ja generalisti.
