Terveisiä tarkastuslautakunnasta!
Tampereen kaupungin tarkastuslautakunnan vuoden 2021 arviointikertomuksessa on tarkasteltu muun muassa valtuuston tavoitteiden ja kaupunkistrategian toteutumista sekä tytäryhtiöiden toimintaa. Kaupungin taloudellinen tulos oli loistava, mutta hiilineutraaliustavoitteista jäätiin.
Tarkastuslautakunnan toiminta eroaa hieman muista lautakunnista, joten siitä johtuen säännöllisiä raportteja ei ole tullut. Nyt on kuitenkin hyvä aika nostaa esiin vuoden 2021 arviointikertomus, joka lähtee taittoon 20.4.2022. Arviointikertomus jaetaan myös valtuustolle. Arviointikertomuksessa tehdään erilaisia nostoja kaupungin saavuttamista ja saavuttamatta jääneistä tavoitteista vuodelta 2021. Arviointikertomuksessa arvioidaan myös, miten vuoden 2020 arviointikertomuksessa esiin nousseisiin asioihin on puututtu.
Kokouksessa julkisesti jaettava arviointikertomus ei ole vielä lopullinen versio, mutta en usko, että muutoksia on juurikaan tulossa. Alla on pidempi raportti arviointikertomuksesta. Lyhyesti tiivistäen voisin sanoa, että osa asetetuista tavoitteista jäi toteutumatta koronapandemian takia, mutta tavoitteita saavutettiin kuitenkin kohtuullisen hyvällä prosentilla. Hiilineutraaliustavoitteisiin ei päästy vuonna 2021, minkä lisäksi esimerkiksi esteettömyys ei ole täysin toteutunut kaupungin toiminnassa. Tavoitteita on asetettu poikkeuksellisen hyvin mitattavaan muotoon, mutta toki esimerkiksi tytäryhtiöissä on jatkossa parantamisen varaa tavoitteiden muotoilussa. Pykälän 47. alapuolella on laajemmin arvioita. Lainausmerkeillä olevat pätkät ovat suoraan arviointikertomuksesta. Lisäksi mukana on referointia, tiivistystä ja joitain omia nostoja. Lisäkseni tarkastuslautakunnassa toimi vakituisena jäsenenä Saila Joutsio, joka voinee halutessaan lisätä jotain, jos tulee mieleen.
Tarkastuslautakunta on lakisääteinen lautakunta ja se toimii suoraan kaupunginvaltuuston alaisena. Tarkastuslautakunta arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kaupungissa ja konsernissa toteutuneet ja onko toiminta järjestetty tuloksellisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarkastuslautakunnan tehtäviin kuuluu huolehtia kaupungin ja konsernin hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä.
Linkki arviointikertomukseen.
Arviointikertomus, analyysi ja havainnot
Kokouspykälän kohdasta löytyy PDF-tiedosto halukkaille.
Vuoden 2020 kehityskohteista mainitsisin nostona rakennuslupaprosessin lyhentämisen. Valtuustokauden tavoitteena oli käsitellä 90 % luvista kahdessa kuukaudessa, mutta tavoitteesta jäätiin reilusti lukeman oltua 41 %. Toisaalta keskimääräinen käsittelyaika oli vuonna 2021 lyhentynyt 79 päivään, kun vuotta aiemmin se oli ollut 85 päivää. Kohtuuhintaisten asuntojen rakentaminen on Tampereella vastaavasti hyvällä mallilla.
Tampereen kaupungin ja konsernin talous
Kuten tiedämme, Tampereella koronavuodet ovat olleet talouden osalta hyviä ja vuonna 2021 tilikauden tulos oli 74,7 miljoonaa euroa. Tulosta selittää paljon valtion antamat koronatuet sekä omaisuuden myynti, mutta myös poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu (sekä kunnallisvero että yhteisövero). Tytäryhtiöt tuottivat myös hyvin osinkotulojen muodossa, olkoonkin, että osa yrityksistä ei voinut jakaa osinkoa koronan heikentämän taloustilanteen vuoksi. Kokousmateriaalista löytyvästä raportista voi katsoa tarkemmin eri tekijöitä talouden kasvun osalta. Tilikauden tuloksen ennustetaan olevan positiivinen vielä vuonna 2023, mutta sen jälkeen tuloksen arvioidaan olevan 20 miljoonaa euroa negatiivinen. Tämä taas vaatii talouden kannalta sopeuttamista sekä muutoksia.
”Tarkastuslautakunta pitää hyvänä ennakointina, että talous- ja tuottavuusohjelma laaditaan juuri nyt, vaikka takana onkin kaksi hyvää vuotta. Edellisestä talouden tasapainottamisohjelmasta saadut hyvät tulokset kannustavat yrittämään uudestaan uusin keinoin. Oman vaikeutensa uuden talous- ja tuottavuusohjelman laatimiseen tuo kaupunkistrategian tavoite asiakaskokemuksen parantamisesta. Entistä vähemmällä rahalla tulisi saada enemmän hyviä asiakaskokemuksia.”
Yllä oleva lainaus on suoraan arviointikertomuksesta. Viimeinen lause on yksi asia, mihin kiinnittäisin itse huomiota, sillä leikkaaminen esimerkiksi henkilöstökuluista asettaa varmasti jatkossa haasteita kaupunkistrategian toteuttamiselle asiakaskokemusten osalta. Toisaalta lisääntyvä digitalisaatio voi edesauttaa tavoitteen toteutumista jollain sektoreilla.
Valtuustokauden 2018 – 2021 tavoitteiden toteutuminen
Kaupunginvaltuusto asetti valtuustokaudelle 2018–2021 yhteensä 39 tavoitetta, joilla toteutettiin Tampere – Sinulle paras -strategiaa. Valtuustokauden tavoitteita edistettiin vuositavoitteilla, joita oli neljän vuoden aikana yhteensä 247 kappaletta. Näistä Vuositavoitteista 57 % toteutui, 32 % ei toteutunut, 5 % toteutui osittain ja 5 %:n toteutumista ei voitu arvioida.
”Tarkastuslautakunta on huolissaan siitä, riittävätkö Kestävä Tampere 2030 -tiekartan toimenpiteet kaupungin hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamiseen. Valtuustokauden tavoite oli vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 % vuoden 1990 tasosta vuoden 2021 loppuun mennessä. Ennakkotiedon mukaan päästöt vähenivät vain 33 % vuoteen 2020 mennessä. Varsinkin liikenteen päästöt ovat laskeneet tavoiteltua hitaammin.”
Hiilineutraaliustavoitteesta ollaan tällä hetkellä hieman jäljessä. Ratikan toteuttaminen on ollut yksi keino vähentää liikenteen päästöjä ja siihen asetetuista vuositavoitteista 10/11 toteutui. Toisaalta koronapandemia vähensi liikkumista joukkoliikenteessä. Joka tapauksessa lienee selvää, että kaupungin päätöksissä tulee tehdä jatkossa enemmän töitä hiilineutraaliuden eteen, tai vuoden 2030 tavoitteisiin ei päästä. Näitä toimia ei voi jättää seuraavan valtuuston tehtäväksi, tai meille tulee kiire.
” Palvelujen painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin ja kotiin vietäviin palveluihin on ollut jo pitkään kaupungin tärkeä tavoite, jota edistettiin valtuustokauden vuositavoitteilla oikein hyvin. Kauden 14:sta ennaltaehkäisyyn liittyvästä vuositavoitteesta yhdeksän toteutui. Tavoitteet koskivat ikäihmisten asumismuotoa, lastensuojelun asiakkaiden osuutta väestöstä, kotihoidon sairaalavuorokausien määrää ja asunnottomuutta.”
Tavoitteita saavutettiin hyvin.
” Strategiassa tavoiteltiin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolojen vähenemistä 10 %:lla valtuustokauden aikana. Tavoite ei toteutunut, sillä sairauspoissaolot kasvoivat hieman. Vuonna 2021 sairauspoissaoloja oli 17,9 päivää henkilötyövuotta kohden. Mielenterveyteen liittyvien sairauspoissaolojen osuus kaikista sairauspoissaoloista kasvoi valtuustokauden aikana 17 %:sta (v.2018) 26 %:iin (v.2021). Vuonna 2021 mielenterveyssyyt olivat yleisin sairauspoissaolojen aiheuttaja. – – Tarkastuslautakunta on huolissaan henkilöstön mielenterveysongelmien suuresta kasvusta. Tarkastuslautakunta jatkaa sairauspoissaolojen syiden ja määrien seuraamista.”
Tämä on mielestäni hälyttävä havainto. Koronapandemia lisäsi sairauspoissaolojen määrää selvästi, mutta noin kova kasvu vuodesta 2018 vuoteen 2021 kertoo mielestäni siitä, että kaupungin henkilöstön olosuhteet kaipaavat parantamista ja Vihreidenkin ajamaa ennaltaehkäisevää toimintaa mielenterveyden osalta tulee lisätä. Itse olen tarlan kokouksissa nostanut esiin, että jatkossa tätä aihetta voisi tutkia entistä enemmän ja lautakunta voisi myös mielestäni antaa tulevina vuosina suosituksia keinoista vähentää poissaoloja. Joka tapauksessa tätä lukua olisi hyvä tuoda esille muualla päätöksenteossa ja etsiä ratkaisuja poissaoloihin ja niiden syihin.
Kulttuuri ja urheilu
” Koronaepidemia hidasti Tampereen vetovoimaa kansainvälisen tason kulttuuri-, matkailu-, kongressi-, tapahtuma- ja urheilukaupunkina koskevan valtuustokauden tavoitteen toteutumista. Vuosien 2018–2019 tavoitteista toteutui vielä puolet, mutta koronaepidemian vuosina 2019–2020 vain yksi viidestä.”
Näiden tavoitteiden arvioiminen suoraan ei liene reilua, sillä kulttuuri- ja urheilusektorilla korona vaikutti laajasti toimintaan ja esimerkiksi liikuntatoimi oli selvästi tappiollinen.
Vuoden 2021 valtuustotavoitteiden toteutuminen
” Kaupunginvaltuusto asetti vuoden 2021 talousarviossa konsernihallinnolle ja lautakunnille 48 sitovaa toiminnan tavoitetta, jotka on johdettu kaupunkistrategiasta. Liikelaitoksille ja Pirkanmaan pelastuslaitokselle asetettiin yhteensä 10 toiminnan tavoitetta ja tytäryhteisöille 57 tavoitetta. Näistä kaupunkikonsernin 115 tavoitteesta 56 % toteutui, 3 % toteutui osittain ja 36 % ei toteutunut. Tavoitteista 6 %:n toteutumista ei voitu arvioida lainkaan.”
Tarkastuslautakunta pitää kaupunkikonsernin tavoitteiden toteutumisen määrää hyvänä. Koronapandemia vaikutti jälleen osittain. Lautakuntien ja konsernihallinnon sitovista toiminnan tavoitteista 67 % toteutui, 29 % jäi toteutumatta, 2 % toteutui osittain ja 2 %:n toteutumista ei voitu arvioida. Tarkastuslautakunnan mielestä lautakuntien ja konserninhallinnon tavoitteet ovat ymmärrettäviä ja mitattavia ja keskusteluissa on noussut esiin se, että parannusta aiempaan on tullut.
”Lautakuntien ja konsernihallinnon valtuustotavoitteet jakautuivat viiteen teemaan, jotka ovat yhdessä tekevä ja inhimillinen, koulutuksen ja osaamisen kärjessä, luova ja innovatiivinen, urbaani ja kestävästi kasvava sekä uudistumiskykyinen. Tavoitteita toteutui suhteellisesti eniten yhdessä tekevä ja inhimillinen -painopisteessä, joka sisälsi mm. koululaisten fyysisen toimintakyvyn parantamisen, kotihoidon asiakkaiden sairaalavuorokausien vähenemisen ja asunnottomuuden vähenemisen.
Ammatillisen koulutuksen negatiivisten eroamisten määrää koskeva tavoite toteutui. Samoin toteutui tavoite, joka koski Tredusta valmistuneiden odotuksia heidän omasta sijoittumisestaan työelämään tai jatko-opintoihin.”
”Koronaepidemia on ollut opiskelijoille raskas ja näiden tavoitteiden toteutuminen siitä huolimatta on hyvä saavutus.”
Lue myös: Opiskelijoiden mielenterveyspalvelut täytyy saada kuntoon
Lisäksi esiin nostettiin se, että joukkoliikenteen tavoitteita ei aivan saavutettu koronapandemian johdosta. Ikäihmisten asumista koskevat tavoitteet (92 % asuisi kotona, vähintään 6 % palveluasumisessa ja enintään 2 % pitkäaikaisessa laitoshoidossa) taas saavutettiin vuonna 2021 kokonaan. Digitalisaatioon liittyvät tavoitteet saavutettiin osittain, kun taas asiakaskokemuksen paranemista ei voitu arvioida, koska tavoitteet eivät ole ymmärrettäviä. Tarkastuslautakunnan suositus onkin, että jatkossa tavoitteiden tulee olla helposti mitattavissa.
” Kaupungin talousarviossa asetettiin tavoitteita 16 tytäryhteisölle. Näistä tavoitteista 46 % toteutui, 42 % ei toteutunut, 2 % toteutui osittain ja 11 %:n toteutumista ei voitu arvioida.”
Tytäryhteisöjen tavoitteiden toteutumattomuusprosentti on hieman suurempi, kuin muilla sektoreilla, minkä lisäksi niillä on selvästi enemmän hankalasti arvioitavia tavoitteita, joiden toteutumisen arviointi ei ole mahdollista joko huonon muotoilun tai puuttuvien mittareiden johdosta. Tarkastuslautakunta odottaakin toteutuneiden tavoitteiden osuuden kasvavan jatkossa, kun koronarajoitukset päättyvät. Lisäksi lautakunta suosittelee mittareiden selkeyttämistä jatkossa.
Tytäryhteisöjen tavoitteista voidaan nostaa esiin vuokra-asumista tarjoavien yhtiöiden saavutukset, sillä niiden käyttöaste pysyi suurena ja jokainen pääsi tavoitteeseensa. Osinkotavoitteet taas toteutuivat viidessä yhtiössä seitsemästä, mitä tarkastuslautakunta pitää merkityksellisenä, koska tulevina vuosina osinkotuottoihin kohdistuu kasvupaineita. Särkänniemi ja Finnpark Oy kärsivät korona-ajasta, joten ne eivät jakaneet osinkoa vuonna 2021.
Tarkastuslautakunnan arviot poikkeavat osittain kaupunginhallituksen raportoinnista
Tarlan arviot poikkeavat osittain kaupunginhallituksen arvioista siitä, saavutettiinko tavoitteita. Tampereen Infraan, Tampereen tilapalveluihin ja Tuomi Logistiikkaan liittyen tarlan arvio on eri, kuin kaupunginhallituksen. Lisäksi Tampereen Sähkölaitos Oy:n kohdalta kaivataan vuoden 2021 kilpailukykymittarin tulosta, ennen kuin sen onnistumista voidaan arvioida. Finnpark Oy:n ja Tullinkulman Työterveys Oy:n kohdalla arvio poikkeaa yhden tavoitteen kohdalla. Näistä yrityksistä on yllä olevan linkin raportissa Tarlan laajempi arvio.
Kehitysohjelmat:
”Kaupungin vuoden 2021 kehitysohjelmat olivat Viiden tähden keskusta, Hiedanranta, Raitiotie, Smart Tampere, Vetovoimainen elämyskaupunki ja Tampere Junior. Kaupungin sitovista toiminnan tavoitteista yhdeksää toteutettiin kehitysohjelmissa. Niistä seitsemän toteutui ja kaksi jäi toteutumatta. Tavoitteiden toteuttamiseksi kehitysohjelmille oli asetettu 20 toimenpidettä, joista 16 toteutui, yksi toteutui osittain ja kaksi jäi toteutumatta. Yhden toimenpiteen toteutumista ei voitu arvioida. ”
”Kehitysohjelmia toteutetaan useiden palvelualueiden yhteistyönä ja on hyvä, että yhteistyöllä saavutetaan kaupunkistrategiassa tavoiteltuja muutoksia.”
Kehitysohjelmiin liittyen tarkastuslautakunta suosittaa, että tavoitteet kirjataan jatkossa selkeästi ja ymmärrettävissä ja niillä tulee olla selkeät mittarit.
Kaupungin viestintä:
” Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan kaupungin viestinnän tavoitteet ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Kaupunkilaiset ovat saaneet ajantasaista tietoa ja siihen on voinut luottaa. Moninaisten
somekanavien käyttö edistää nopeaa tiedon jakamista ja palautteiden säännönmukainen käsittely varmistaa tiedon oikeellisuutta ja perillemenoa. Lautakunta pitää tärkeänä, että verkkosivujen uudistamisessa on huomioitu eri käyttäjäryhmät ja uusiminen on tehty asiakasnäkökulmasta. Hyvät sijoitukset mainetutkimuksissa ja vuoden 2021 paras sijoitus kuntien sisäisessä muuttoliikkeessä kertovat kaupungin hyvästä maineesta. Tarkastuslautakunta toivoo, että kaupungin yksiköt ottaisivat laajemmin käyttöön asioinnin verkon välityksellä. Tätä kaupunkilaisetkin toivoivat erityisesti terveydenhuoltopalveluissa ja liikunta- ja vapaa-ajanpalveluissa.”
Viestinnästä oli paljon keskustelua lautakunnan sisällä, mutta erityisesti verkkosivujen uudistamisessa asiakasnäkökulma ja helppokäyttöisyys nousivat esille. Lisäksi kuntalain mukaiset tiedot tulee olla selkeästi uusilla verkkosivuilla.
Esteettömyyden edistäminen
Myös tärkeä aihe, jossa kuultiin niin vanhuksia, vammaisia kuin kaupungin henkilöstöä. Vanhuus- ja vammaisneuvostot nostivat esille haastatteluissaan merkittäviä epäkohtia ja heidän viestinsä oli, että heitä ei kuunnella tarpeeksi ja aitoa vaikuttamismahdollisuutta projekteissa ei ole suunnitteluvaiheessa. Hämeenkatu sai haastateltavilta laajasti noottia, sillä sen ei katsota toistaiseksi toteuttavan täysin esteettömyyttä. Katujen talvikunnossapito sai haastateltavilta noottia ja toiveissa oli myös, että kaupungin henkilökuntaa koulutettaisiin paremmin kohtaamaan vammaisia ihmisiä.
Tarkastuslautakunnan arvio:
” Tampere Sinulle paras -strategian tavoite edistää esteettömyyttä kaikessa kaupungin toiminnassa ei toteudu riittävästi vammaisten ja ikäihmisten haastatteluissa kerättyjen kokemusten perusteella. Esteet rajoittavat heidän mahdollisuuksiaan käyttää ympäristöä ja palveluita itsenäisesti. Toisaalta esteettömyystavoite toteutuu siten, että kaupungin palveluista vastaavat henkilöt olivat tunnistaneet samoja ongelmia kuin vammaiset ihmiset ja ikäihmiset ja ongelmien korjaamiseksi oli toimittu.
Kaupungin esteettömyyden parantamisen ja ylläpitämisen tulee olla jatkuvaa. Haastatteluissa kerättyjen kokemusten perusteella esteettömyys toteutuu parhaiten silloin, kun vammaiset ihmiset ja ikäihmiset otetaan aidosti mukaan hankkeiden suunnitteluun ja toteutuksen arvioimiseen. Tärkeää olisi tiedottaa esteettömyyden kehittämiseen osallistuneille kaupunkilaisille nykyistä paremmin siitä, miten heidän osallistumisensa vaikutti lopputulokseen.”
Osallistuva budjetointi:
Tarkastuslautakunnan arvio:
”Mun Tampere -osallistuva budjetointi toteutti kaupungin strategiaa luomalla kaupunkilaisille uusia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Päätöksenteko oli avointa ja läpinäkyvää. Kaupunki ohjasi prosessia, mutta luovutti suunnittelu- ja päätöksentekovaltaa kuntalaisille. Projektin verkkototeutus mahdollisti kaupunkilaisten ajasta ja paikasta riippumattoman osallistumisen. Äänestysaktiivisuus jäi selvästi odotuksia alhaisemmaksi.
Digiosallistumisen projekti toteutti kaupungin strategiaa laatimalla kattavat suunnitelmat kaupunkilaisten osallistumismahdollisuuksien lisäämiseksi. Suunnitelmat on tarkoitus toteuttaa osana kaupunkitasoista digikehittämistä. Tietohallinto sekä sivistyspalvelujen Hyvinvointi, osallisuus yhteisöt ja yhdenvertaisuus -tiimi huolehtivat jatkosuunnitelmista.”
Tästä oli paljon keskustelua, miten äänestysaktiivisuutta voisi jatkossa lisätä ja saada kaupunkilaiset paremmin osallistumaan.
Lasten ja nuorten hyvinvointierojen kaventaminen:
Tampere Junior -hankkeessa oli mielenkiintoista, miten dataa lähdettiin keräämään, sillä aiemmin sitä ei juurikaan alueellisesti ollut. Tilannekuva valmistui vuonna 2020 ja siinä tarkasteltiin monimuotoisesti erilaisia perheitä ja heidän vaihtelevia tilanteitaan. Datan avulla saatiin luotua muun muassa 100 erilaista lapsiperhetyyppiä.
Tarkastuslautakunnan arviointi lasten ja nuorten alueellisten hyvinvointierojen kaventamisesta
Tampere Junior -kehitysohjelman työ lasten ja nuorten alueellisten hyvinvointierojen kaventamiseksi on käynnistynyt ripeästi. Tarkastuslautakunta pitää mahdollisena sitä, että alueelliset hyvinvointierot kaventuvat tulevina vuosina.
Kaupungissa tehdään paljon lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää työtä sekä Tampere Junior kehitysohjelman hankkeissa että niiden ulkopuolella. Valtaosa tästä työstä ei kohdistu alueellisten hyvinvointierojen kaventamiseen, mutta työ on arvokasta lasten ja nuorten hyvinvoinnin yleisessä lisäämisessä. Kaupunkitasoiset keinot voivat kaventaa myös alueellisia hyvinvointieroja, jos ne tavoittavat lapset ja nuoret juuri sillä alueella, jolla avun tarve on suuri.
Alueelliset hyvinvointierot saadaan entistä paremmin selville Tampere Junior -kehitysohjelmassa luodulla tilannekuvatyökalulla. Sen avulla hyvinvointieroja kaventavat toimenpiteet pystytään kohdistamaan tarkoituksenmukaisesti tukea ja apua tarvitseville. Työkalulla voidaan myös mitata toimenpiteiden vaikuttavuus ja saada selville, kaventuivatko hyvinvointierot. Tilannekuva tukee kaupungin tavoitetta johtaa tiedolla.
Tarkastuslautakunnan suositus:
Tilannekuvan ja sen vuorovaikutteisen tulkinnan käyttöönottoa tulee tukea mahdollisimman hyvin, jotta niitä hyödynnetään aktiivisesti myös Tampere Junior -kehitysohjelman päätyttyä.
Liikuntapalveluiden tuloksellisuus:
Korona kuritti liikuntapalvelujen tulosta merkittävästi, koska monet kaupungin ylläpitämät tilat olivat vielä vuoden 2021 aikanakin paljon kiinni. Tulot romahtivat, mutta esimerkiksi kiinteistöjen ylläpito maksoi edelleen. Jatkossa tuottavuuden odotetaan kasvavan esimerkiksi digitalisaation myötä. Asiakastyytyväisyyden mittaamista tulisi jatkossa laajentaa eri kyselyjen muodossa ja itse sain ajettua liikuntapalveluihin liittyvään arvioon suosituksen siitä, että jatkossa yksilökäyttäjien lisäksi myös seurojen tyytyväisyyttä olisi hyvä seurata ja kysyä, koska ne ovat kuitenkin merkittäviä maksajia kaupungin liikuntapalveluissa.
Tarkastuslautakunnan suositus:
”Liikuntapalvelujen tulee panostaa jatkossa vahvasti aktiivisen elämäntavan edistämiseen ja mitata laajasti toiminnan asiakas- ja asukastyytyväisyyttä. Korona-ajan sulut liikuntapalveluissa voivat aiheuttaa ikäviä seurauksia, mikäli kaupunkilaiset eivät palaa aiempiin liikuntaharrastuksiin.
Palvelurakenteen järjestämisessä tulee muistaa myös ulkoilemaan houkuttelevat lähimetsät, hoidetut puistot ja lähiliikuntapaikat, jotka ovat hyvä mahdollisuus saada asukkaat liikkumaan.”
Nämä suositukset ovat varmasti sellaisia, joihin Vihreät valtuutetut voivat samaistua hyvin ja esimerkiksi lähimetsät on koettu kaupunkilaisten kohdalla merkittäviksi liikkumispaikoiksi.
Asiantuntijapalveluiden ostot
Tähän liittyen pohdittiin, miten hankintojen laatu varmistetaan ja onko kannattavaa ostaa asiantuntijapalveluita. Asiantuntijapalveluiden ostolle nähtiin riittävät perusteet ja esimerkiksi joihinkin suunnittelutöihin liittyen erikoisosaamista ei ole järkeä pitää ”talon sisällä”, vaan ostaa ne niihin erikoistuneilta yrityksiltä. Laatu varmistetaan pitkien puitesopimusjärjestelyjen avulla ja toisaalta sillä, että kaupungin omalla henkilöstöllä on riittävä kokemus ja tieto hankittavista palveluista. Tässä ei siis mitään ihmeellistä.
Kansi- ja Areena-hanke
Kaupungin kustannuksia ja vastuita hankkeeseen liittyen tarkasteltiin pitkin syksyä. Kaupunki on hankkeessa mukana n. 60 miljoonalla eurolla ja kaupungin lisäksi mukana on myös yksityisiä toimijoita. Areenayhtiöstä kaupunki omistaa 40 %.
Panostusta pidetään suhteellisen pienenä, mikäli vuosittaiset 9,5 miljoonan euron verotulo-odotukset toteutuvat. Toisaalta kaupungilla on suuri vastuu hankkeen riskeistä, sillä se vastaa seuraavat 100 vuotta Kannen toimivuudesta. Tarkastuslautakunta pitää kaupunkia rohkeana edelläkävijänä, koska projekti on suomalaisessa mittakaavassa harvinaislaatuinen.
Yritystonttitarjonta ja kiertotalousalueet
Arviointikysymys: Onko kaupungin yritystonttitarjonta ja erityisesti kiertotalouteen soveltuvien tonttien tarjonta riittävää?
Tästä riitti keskustelua lautakunnan kokouksissa laajasti. Yritystonttien tarjonta on sinänsä hyvää, mutta osan tonttialueista koetaan olevan liian kaukana ja esimerkiksi Tarastejärven sijainti on haaste kiertotalouden osalta. Tonttien kysyntään kaupunki on pystynyt vastaamaan hyvin ja sillä on jatkossakin tarjota tontteja myyntiin tai vuokralle.
Tarkastuslautakunnan arviointi yritystonttitarjonnasta ja kiertotalousalueista
”Tampereella on riittävästi yritystontteja kiertotalouden ja muiden toimijoiden tarpeisiin. Tontteja on eri puolilla kaupunkia. Kaupungilla on miljoonan kerrosalaneliömetrin yritystonttivaranto. Varanto voi riittää uutta strategiakautta eli vuotta 2030 pidempäänkin.
Uusien yritysten kannalta parhaat tonttipaikat ovat muussa käytössä. Kaupungin laitamilla sijaitsevat yritysalueet ovat kaukana asutuksesta ja joukkoliikenneyhteydet työpaikoille ovat rajalliset. Lisäksi junaliikenteen tavara-asemat ovat kaukana.
Yritykset ovat lähteneet toteuttamaan kiertotaloutta kehittämällä materiaalien kierrätystä. Kierrätyksestä on vielä matkaa todelliseen kiertotalouteen, jossa meillä on kestävät ja huollettavat, alustatalouden avulla jopa jaetut käyttötavarat.”
Viimeisessä lauseessa löytyy ehkä olennaisin huomio tästä kohdasta. Tällä hetkellä varsinaiseen kiertotalouteen ei ole päästy sille kaavoitetuilla alueilla.
Finnpark OY
Tavoitteisiin ei päästy koronapandemian takia. Konsernijaoston päivittäessä omistajastrategiaa sen tulisi pohtia, ovatko ne tekijät, joiden seurauksena yhtiön omistaminen on katsottu tarpeelliseksi, edelleen voimassa ja voidaanko omistuksesta luopua.
Tullinkulman Työterveys Oy (Pirte)
Valtuustotavoitteita ei saavutettu tulostavoitteiden osalta eikä ennaltaehkäisevään toimintaan siirretty painopisteitä tavoitteiden mukaisesti. Toisaalta yritys saavutti etäpalvelujen määrään liittyvän tavoitteensa. Kustannustehokkuutta ei myöskään saavutettu. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan ¾ tavoitteesta ei siis toteutunut, mutta suurimpana tekijänä näiden taustalla oli koronapandemia. Asiakastyytyväisyyskyselyssä oltiin tyytyväisiä yrityksen toimintaan ja osatyökykyisten töihin palauttamisesta.
” Kaupunki omistaa Pirtestä 75,2 % ja sairaanhoitopiiri 24,8 %. Vuoden 2023 alussa sairaanhoitopiirin omistus siirtyy hyvinvointialueelle, jonka jälkeen hyvinvointialueesta tulee selvästi kaupunkia suurempi työnantaja ja työterveyspalvelujen käyttäjä. Tarkastuslautakunta kysyy, onko kaupungin tarvetta harkita muutoksia omistukseensa?”
Arviointisuunnitelman pohjana on valtuuston hyväksymä strategia Tekemisen Kaupunki 2030. Arviointisuunnitelmaa on esitelty tarkemmin kyseisen pykälän kohdalla ja siitä on saatavilla PDF-tiedosto. Arviointisuunnitelma on kuitenkin laadittu väljäksi, jotta tilanteen mukaan voidaan ottaa mukaan esimerkiksi ajankohtaisia kohteita.
Politiikan tutkimuksen ja historian asiantuntija. Kirjailija, ongelmanratkaisija, humanisti ja generalisti.
