Työttömyys on rakenteiden vika ja töihin ei noin vaan mennä

You are currently viewing Työttömyys on rakenteiden vika ja töihin ei noin vaan mennä
Työttömyys johtuu pääosin rakenteista.

Suurimmalla osalla työttömistä ei ole heistä itsestään johtuvaa syytä olla työttömänä. Työttömyys on rakenteiden vika ja töihin ei noin vain mennä. Tämä pitäisi huomioida myös harjoitetussa politiikassa.

Työttömyyden rakenteellisuudesta vihjaa jo työttömien ja vapaiden työpaikkojen luku, joka on jatkuvasti noin 5:1. Eli jokaista vapaata työpaikkaa kohti on viisi työtöntä työnhakijaa. Todellisuudessahan näitä paikkoja hakee myös töissä olevat, eikä työttömyyttä voi typistää näin yksinkertaiseksi ilmiöksi. Työttömien määrä on kasvussa ja tilastoihin ei lasketa niitä, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Esimerkiksi opiskelijat voivat “viedä” jonkun työpaikan.

Työttömyys on monisyinen ilmiö, jota ei juuri koskaan voi kokonaan attribuoida yksilön omiin valintoihin. Usein taustalla vaikuttavat laajemmat yhteiskunnalliset tekijät, talouden heilahtelut, yksilön terveystilanne, teknologian muutokset ja yritysten strategiset päätökset. Hyvin harvassa ovat ne, jotka ovat vapaaehtoisesti työttömiä. Sellaisten ihmisten kohdalla kyse on joko siitä, että rahaa on paljon ja loisitaan tai siitä, että elämänhallinta ei ole kunnossa. Jälkimmäistä porukkaa voidaan rankaista perusosan alentamisella.

Yhteiskunnassa esiintyvät rakenteelliset epäkohdat luovat valitettavasti esteitä monen työllistymiselle, yksilön kyvyistä riippumatta. Esimerkiksi alueelliset työmarkkinat voivat olla epätasapainossa, mikä vaikeuttaa työnhakijoita löytämään sopivia mahdollisuuksia. Lisäksi tietyillä aloilla saattaa olla ylikapasiteettia, mikä lisää kilpailua ja vaikeuttaa työllistymistä. Monella matalapalkka-alalla töitä hakee jopa 200 ihmistä per 1 työpaikka. Jos osaa edes vähän matikkaa, niin tietää, että kaikille ei tuota työtä voi jakaa.

Lue myös: Kokoomus aikoo leikata työttömiltä, mutta onko siinä järkeä?

Teknologian nopea kehitys ja automaation lisääntyminen voivat myös aiheuttaa rakenteellisia muutoksia työmarkkinoilla. Tietyt tehtävät voivat kadota kokonaan, kun taas uusia työpaikkoja syntyy uusille aloille. Tämä vaatii työntekijöiltä jatkuvaa kouluttautumista ja sopeutumista muuttuviin työelämän vaatimuksiin. Kaikilla ei tähän kykyä ole, eikä valtio jatkossa edes tue aikuisten uudelleenkoulutusta.

Yritysten päätökset, kuten ulkoistaminen ja rationalisointi, voivat johtaa työpaikkojen vähenemiseen ilman, että yksilölliset kyvyt tai ponnistelut vaikuttavat asiaan. Työmarkkinoiden dynamiikka on monimutkainen, ja yksilön mahdollisuudet voivat olla suurelta osin riippuvaisia näistä suuremmista tekijöistä. Jos paikallista “sopimista” lisätään ja irtisanomista helpotetaan, moni päteväkin työntekijä voi saada potkut. Yrittäjät eivät ole kaikkitietäviä jumalia, vaan mukaan mahtuu sekä mahtavia ihmisiä ja superosaajia että täydellisiä torveloita ja urpoja.

Lue myös: Suomen sosiaaliturvajärjestelmä kaipaa uudistusta ennen perustuloa – näin se toteutuu

Työnhaussa esiintyy paljon syrjintää

On tärkeää ymmärtää, että yksilöt voivat kohdata ja kohtaavat syrjintää tai muita esteitä, jotka vaikeuttavat työllistymistä. Syrjintää esiintyy esimerkiksi ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan tai terveydentilaan liittyen. Nämä tekijät vaikuttavat merkittävästi työpaikan saannissa.

Voidaankin todeta, että työttömyyden taustalla on monia ulkoisia tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön mahdollisuuksiin työllistyä. Töihin ei noin vain mennä. Vaikka henkilökohtaiset päätökset voivat vaikuttaa työttömyyteen, on tärkeää ymmärtää työttömyyden monimutkaisuus ja pohtia laajempaa kontekstia arvioidessaan tätä ilmiötä.

Yksi klassinen myytti on etuuksien valtava koko ja siksi oikeistopuolueet tarjoavat ratkaisuksi leikkauksia. Todellisuudessa moni työtön elää toimeentulotuella ja he saavat nettona vain 640 e/kk. Kansaa on kuitenkin kiva huudattaa ja silloin leikkauksia on helpompi tehdä.

Kannattaakin pohtia: jos et itse haluaisi olla työtön ja elää 640 e/kk, niin miksi kukaan muukaan haluaisi elää vapaaehtoisesti köyhänä? Jos pohdit jotain työtöntä, joka ihan todistetusti välttelee työtä, niin kannattaa miettiä, montako ahkeraa ihmistä tunnet. Voit huomata, että työtä välttelevien työttömien osuus on marginaalinen.

Jos työttömyyden ratkaisuksi tarjotaan leikkauksia työttömiltä ja käsketään “mennä töihin”, mikään asia ei parane. Se on fakta.

Tilaa ilmoitus uusista julkaisuista sähköpostiisi!

Liittymällä sähköpostilistalle hyväksyt sen, että voimme lähettää sinulle ilmoituksia uusista blogeista ja muita viestejä. Lue lisää tietosuojaselosteesta.

Santeri Kärki

Politiikan tutkimuksen ja historian asiantuntija. Kirjailija, ongelmanratkaisija, humanisti ja generalisti.

Anna panoksesi keskusteluun!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.