Rasismi on valtava ongelma Suomessa, mutta myös maailmalla. Missä kohtaa ihmiset muuttuivat susiksi toisiaan kohtaan?
Rasistien mielestä oma viiteryhmä on parempi ja arvokkaampi, kuin muut, eriväriset ihmisryhmät. Tämä näkyy ajattelussa, jossa tummaihoisilla ei saisi olla ihmisoikeuksia ja heitä pidetään vähempiarvoisina sekä retoriikassa, jossa kevyimmillään toistetaan narratiivia, ”lähtisivät takaisin kotimaahansa loisimasta”. Pahempaakin retoriikkaa näkee valitettavan paljon ja valitettavan usein, eikä siihen auta, vaikka ihminen olisi syntynyt Suomessa.
Ihmettelen vahvasti sitä, miksi ihmiset ajattelevat näin. Syntymässä olemme kaikki mielestäni samanarvoisia. On hankala kuvitella, että rasistitkaan lähtisivät sylkemään vastasyntyneen tumman vauvan päälle. Vauvana ihmiset ovat vielä jotenkin samalla viivalla, mutta siitä lähteekin alamäki. Alakoulussa lapset saavat jo kuulla olevansa huonompia, koska ihonväri. Toisaalta päiväkodeissa lapset eivät tuomitse viattomuuttaan muita ihonvärin takia. Kaikki ovat kivoja kavereita ja heidän kanssaan voi leikkiä samalla tavalla. Alamäki alkaa, kun kotiväki opettaa haitallisia malleja. Lapsen avoimuus katoaa jossain kohtaa matkalla. Viimeistään teini-iässä tai tuoreessa aikuisuudessa ei-valkoiset ovat ihmisryhmänä jotenkin vastenmielisiä ja heitä ollaan lähettämässä kotimaahan, vaikka he olisivat asuneet koko ikänsä Suomessa.
Samanlaista asetelmaa on nähtävissä tarkemmin tarkasteltuna koko yhteiskunnassa. Oma viiteryhmä on monesti ”parempi”, etenkin hierarkian yläpäässä. Rikkaat ja osin ylempi keskiluokka näkevät köyhät vähemmän ihmisinä ja riistävät heiltä ihmisarvoa retoriikassaan. Työttömät ovat loisia, vammaisia kohdellaan kuin roskaa, sairaat ihmiset taas ovat itse valinneet sairautensa. List goes on and on.
Lue myös: Riikka Purran kommentit maahanmuuttajien sosiaaliturvasta ovat puhdasta rasismia
Kokoomus aikoo leikata työttömiltä – mutta onko siinä järkeä?
Meidän pitäisi politiikan ohella myös yhteiskuntana pyrkiä eroon em. haitallisista ajatusmalleista ja alkaa suhtautua ihmiseen ihmisenä. Kielenkäytöstä tulee riisua retoriikka, jolla dehumanisoidaan muita ryhmiä. Samalla tulee purkaa hierarkioita ja saada ihmiset toimimaan monimuotoisena yhteisönä. Olemme ihmiskuntana tuhon omia, jos jatkamme tätä samaa paskaa vielä pitkälle tulevaisuuteen.
Politiikan tutkimuksen ja historian asiantuntija. Kirjailija, ongelmanratkaisija, humanisti ja generalisti.
