Pääministeri Petteri Orpon totuutta halveksivat puheet hallituksen työmarkkinapolitiikasta eivät pidä paikkansa. Orpo on väittänyt, että hallituksen ajamat työmarkkinauudistukset eivät vaikuttaisi palkansaajien elämään tai puuttuisi heidän etuihinsa. Kuitenkin tosiasiassa Orpon hallituksen uudistukset heikentävät merkittävästi työntekijöiden asemaa ja oikeuksia.
Orpon hallitus on tekemässä useita leikkauksia kaikkein pienituloisimmilta ja muuttamassa työelämää pysyvästi. Orpon hallitus ajaa uudistuksia, jotka vievät Suomen työelämää takaisin kohti 1800-lukua ja lisäävät tulo- ja varallisuuseroja. Käytännössä vaikutukset talouteenkin tulevat olemaan valtavat, ajaen valtion velkaantumaan entisestään. Leikkauksien avulla ei myöskään hyvinvointivaltiota pelasteta. Orpon ohjelma on täysin EK:n sanelemaa, eikä sopimisen kulttuurista ole tietoakaan. Siksi nyt lakkoillaan ja pian lakkoillaan lisää. Kaikki lakot sekä niistä aiheutuvat tulonmenetykset ovat Orpon hallituksen, ei Ay-liikkeen vika.
Orpo tosiaan väitti, että hallituksen uudistukset eivät vaikuta työntekijöihin. Hallitus suunnittelee rajoittavansa poliittisten lakkojen pituutta yhteen vuorokauteen. Tämä heikentää työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työehtoihinsa ja oikeuksiinsa. Esimerkiksi Ruotsissa viikon lakko on laillinen, mutta Suomessa tätä oikeutta ollaan rajoittamassa. Sivuhuomiona on hyvä sanoa, että monissa diktatuureissa on tehty sama asia – ensin hiljennetään työväki, sitten poljetaan loppuja ihmisoikeuksia. On hyvä myös muistaa, että kun lakot on kielletty, niin seuraavaksi voidaan tehdä vielä radikaalimpia, työntekijöiden oikeuksia polkevia muutoksia ilman vastarintaa. Nyt tehtävät heikennykset ovat vasta alkusoittoa.
Palkat tulevat laskemaan Orpon työmarkkinreformin jälkeen
Orpon hallitus on ajanut palkankorotuksiin vientimallia, joka tarkoittaa käytännössä palkankorotuskattoa. Hallitus haluaa estää valtakunnansovittelijaa antamasta sovintoehdotusta, jossa palkankorotukset ylittäisivät vientialojen tason. Muutoksella tuomittaisiin matalapalkka-aloilla olevat ihmiset pysyvästi köyhyyteen, eikä esimerkiksi hoitoalalla tai opetusalalla voitaisi tuoda palkkoja tähän päivään. Se on epäreilua ja epäoikeudenmukaista sekä kohtuutonta.
Lisäksi hallitus haluaa antaa järjestäytymättömille työnantajille mahdollisuuden sopia paikallisesti työehtosopimusta heikommista työehdoista. Se tulee johtamaan heikennyksiin työajoissa, tauoissa, lomissa ja palkanlisissä ilman aitoa neuvotteluasetelmaa, sillä yksittäinen työntekijä ei pärjää neuvotteluissa isoja työnantajia vastaan. Sen takiahan alun alkaen ammattiliitotkin perustettiin. Samalla hallitus haluaa heikentää yleissitovuutta, mikä johtaa myös väistämättä palkka-aleen ja heikompiin työehtoihin. Jos et usko, kannattaa lukea tämä juttu paikallisesta sopimisesta – suurin osa työnantajista haluaa paikallista “sopimista” nimenomaan sen takia, että voisi alentaa palkkoja. Jo nyt on kuitenkin mahdollista sopia erittäin laajasti työhön liittyvistä asioista, mutta palkkaa ei saa polkea.
Luonnollisesti myös työntekijöitä koskettava asia on sosiaaliturvan leikkaukset, jotka osuvat etenkin osa-aikatyöläisiin, mutta myös matalapalkka-alalla työskenteleviin. Työttömyysturvan lapsikorotukset poistetaan, ansiopäivärahaa leikataan jo kahden kuukauden jälkeen, ja työttömyyspäivärahan työssäoloehtoa euroistetaan. Nämä toimet vaikuttavat suoraan työntekijöiden toimeentuloon ja tekevät monin paikoin osa-aikatyön vastaanottamisesta kannattamatonta. Samalla aikuiskoulutustuki lakkautetaan, mikä tarkoittaa sitä, että köyhä ei voi uudelleenkouluttautua, vaan jää köyhäksi ja mahdollisesti työkyvyttömäksi. Lisää työttömyysturvan leikkauksista voit lukea täältä.
Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää arvioida, miten nämä uudistukset vaikuttavat eri ihmisryhmiin. Työntekijöiden oikeudet ja hyvinvointi ovat yhteiskunnan peruspilareita, ja niitä on puolustettava. Hallituksen päätökset eivät saa heikentää heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Leikkaaminen ja työolojen heikentäminen ei ole mikään pakko, vaan kylmä arvovalinta, joka ei johda edes taloustilanteen paranemiseen. Hallitus ei kuitenkaan asiantuntijoita kuuntele.
Edellä olevan perusteella onkin selvää, että hallituksen heikennykset vaikuttavat myös työntekijöihin. Siksi lakot ovat enemmän kuin oikeutettuja.
Politiikan tutkimuksen ja historian asiantuntija. Kirjailija, ongelmanratkaisija, humanisti ja generalisti.
