Mitä on paikallinen sopiminen – ja miksi sitä ei tarvita?

You are currently viewing Mitä on paikallinen sopiminen – ja miksi sitä ei tarvita?
Mitä on paikallinen sopiminen? Kokoomuksen mallissa se on lähinnä sanelua ja leikkauksia. Kuvituskuva: Pixabay on Pexels.com

Eduskuntavaalien alla keskusteluun on jälleen noussut ajatus paikallisesta sopimisesta. Mitä on paikallinen sopiminen (oikeasti) ja miksi sitä ei tosiasiallisesti tarvita erillisesti lainsäädäntöön tai työmarkkinoille?

Paikallinen sopiminen on etenkin Kokoomuksen lempilapsi ja puolueen mukaan paikallinen sopiminen ratkaisee kaikki työmarkkinoiden ongelmat. Kokoomuksen mallissa yritys sekä työntekijät voivat sopia joustavasti työehdoista, kuten palkoista ja työajoista ja sitä kautta työllistyminen olisi huomattavasti joustavampaa kaikkien kannalta. Käytännössä ajatuksen tasolla paikallinen sopiminen voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että työntekijän tunteja vähennetään, kun vuoroja ei ole ja lisätään, kun niitä on.

Tosiasiallisesti Kokoomuksen ajama paikallinen sopiminen ei kuitenkaan ole paikallista sopimista. Seuraavaksi avaan asiaa enemmän käytännön valossa ja viittaan erilaisiin kyselyihin, joita asiasta on tehty. Paikallinen sopiminen ei tule olemaan ratkaisu työmarkkinatilanteeseen, vaan päinvastoin paikallinen sopiminen voi pahentaa monen työntekijän tilannetta ja pistää pahimmillaan elämän täysin umpisolmuun.

Mainos

Mitä on paikallinen sopiminen (oikeasti) ja miksi sitä ei saa päästää tapahtumaan?

Aikana ennen ammattiyhdistysliikkeiden nousua työehdoista sovittiin suoraan työnantajan kanssa. Joku saattoi olla reilu, toinen taas saattoi omaa etua hakeakseen jättää palkat maksamatta, jos työn jälki ei miellyttänyt tai edellyttää 12h päiviä 7 päivänä viikossa ilman mitään lisiä. Työntekijä sai suostua tähän ja jos ei kelvannut, tilalle tuli aina joku toinen tekemään saman työn. Työntekijä ei myöskään saanut mitään rahaa sitten, jos tällainen meno ei käynyt. Vähemmän järjestäytyneissä maissa, kuten Yhdysvalloissa, työntekijälle voidaan maksaa 5 dollaria tunnilta palkkaa ja irtisanoa hänet, jos naama ei miellytä. Töihin voidaan edellyttää vaikka tunnin varoitusajalla, eikä työvuorolistoja tarvitse sen kummemmin miettiä.

Tämä aika on toistaiseksi Suomessa historiaa, kiitos vahvan ammattiyhdistysliikkeen. Mutta Kokoomuksen ajatusmaailmassa paikallinen sopiminen elää vielä vahvana ja sen ultimaattinen tavoite on nimenomaan edellä mainitut työskentelyolosuhteet, joissa työntekijällä ei ole sananvaltaa palkkaukseen, työaikaan tai työoloihin. Työntekijä ja työnantaja ”sopivat” Kokoomuksen mallissa keskenään palkasta ja itse asiassa palkkaneuvotteluja voidaan tehdä kesken sopimuskaudenkin. Jos firman tulos sakkaa, voidaan vaikkapa ravintola-alan työntekijän tai hoitajan palkkaa laskea 12 eurosta 10 euroon ”paikallisesti sopimalla”. Toki jos tämä ei kelpaa, työntekijä voidaan siirtää syrjään ja korvauksia ei tarvi maksaa, koska se on ”paikallisesti sovittu”.

Tässä on Kokoomuksen paikallisen sopimisen ydin – kyseessä on yksiselitteisesti mahdollisuus laskea kategorisesti etenkin matalapalkka-alojen työntekijöiden palkkoja. Taustakin on selvä, sillä tilalle voidaan aina ottaa joku nuorempi ja vähempään tyytyvä, joka pystyy x ajan päästä tekemään työn tarpeeksi hyvin ja tuottavasti. Tällainen meno tulisi koskemaan myös niitä kokeneempia työntekijöitä ja valitettavasti myös hyvät työnantajat joutuisivat ennemmin tai myöhemmin ”sopimaan paikallisesti”, koska muuten oman firman kulurakenne on liian suuri kilpailijoihin verrattuna. Työntekijän kannalta tilanne on myös ikävä, sillä mahdollisesti erottaminen siksi, että kieltäytyi palkka-alesta tai lisien luovuttamisesta, voisi johtaa työttömyysturvan kannalta esteelliseen lausuntoon ja liiton tai Kelan rahat jäisivät saamatta.

Ammattiyhdistysliike syntyi nimenomaan siksi, että merkittävämmässä vaikutusvallassa olevat työnantajat eivät voi yksipuolisesti sanella ehtoja, kuten aiemmin tapahtui. Kun ihmiset ovat liitoissa mukana, heillä on parempi neuvotteluasema työehtojen ja palkan osalta – jokaisen ei tarvitse hankkia omaa asianajajaa sopimusneuvotteluihin ja eri aloilla on pääsääntöisesti standardin mukaiset palkkaukset ja työehdot.

Työehtojen ja palkkojen polkeminen ei saa tapahtua ja siksi paikallinen sopiminen on asia, jota ei saa päästää suomalaiseen työelämään. Seuraavassa kerron, miksi.

Lue myös: Hallituksella on väliä – “vasemmistohallitus” on nostanut työllisyysluvut ennätyskorkealle

Paikallinen sopiminen vs TES

Paikallinen sopiminen on mahdollista jo nykyään. Kuvituskuva kättelevistä ihmisistä.
Paikallinen sopiminen on mahdollista jo nykyisellään. Kuva: fauxels on Pexels.com

Akavan kysely paikallisesta sopimisesta paljastaa karua kieltä monen yrityksen ja Kokoomuksen motiiveista paikallisen sopimisen takana. Peräti 53 % yrityksistä haluaa paikallisen sopimisen avulla laskea palkkoja. Samaisen kyselyn perusteella yli 60 prosenttia haluaisi tehdä irtisanomisista helpompia.

Kokoomuslainen paikallinen sopiminen olisi tosiaan helpompaa ilman liittojen vastustusta! Palkka-ale koskisi myös monia niitä, jotka kannattavat äänestämänsä puolueen perusteella paikallista sopimista. Vaihtoehto on kuten edellä esitetty – joko suostut palkka-aleen tai tai lähdet. Irtisanominen taas voidaan paikallisella sopimisella tehdä helpommaksi ja välttämättä mitään oikeaa syytä ei tarvitse olla – jos naama ei miellytä, niin ”sopimalla” ulos. Karua touhua monelle, joiden elämä riippuu palkkatuloista. Myöhemmin sama henkilö voidaan sitten palkata vaikka puolella palkalla takaisin samaan hommaan, mahdollisesti jopa suuremmilla tunneilla.

Tällä hetkellä monella työpaikalla on jo voimassa TES eli työehtosopimus, jossa työnantajat ja työntekijöiden liitto ovat aidosti neuvotelleet sopimuksen. Siinä annetaan selkeät raamit työehtosopimuksen minimeille, kuten palkalle ja työtunneille.
Akavan kyselyn tulosten perusteella päästäänkin jutun porkkanaan: peräti 70 %:ssa yrityksiä on jo sovittu paikallisesti! Näissä yrityksissä on siis neuvoteltu TESsiä parempi palkka tai tiettyä joustoa työehtoihin, minkä nykyinen lainsäädäntö ja työehtosopimukset sallivatkin jo. Sitä on aito paikallinen sopiminen.

Nykyinen työsopimusjärjestelmä sallii siis laajan sopimisen, työntekijän etuja myötäillen. Myös yritykset hyötyvät, eikä kenenkään oikeuksia poljeta.

Mitä tarkoittaa paikallinen sopiminen siis Kokoomuksen ajamana? Se tarkoittaa työehtosopimusten yleissitovuuden poistoa, palkka-alea ja yleistä työehtojen heikentämistä. Sitä me emme Suomessa kaipaa, sillä nykyinen järjestelmä mahdollistaa jo aidon sopimisen.

Tämä kannattaa pitää mielessä seuraavan kerran, kun oikeisto väläyttää ”paikallista sopimista”. Siinä mallissa ollaan kaukana sopimisesta ja todennäköisesti sinun oikeuksiasi poljetaan. Se on osa Kokoomuksen strategiaa, jossa ihmisoikeuksilla ei ole väliä.

Lue myös: 3 syytä, miksi Perussuomalaiset ja Kokoomus haluavat samaan hallitukseen

Myös Perussuomalaiset ovat valmiita paikalliseen sopimiseen, sillä niille käy leikkauspolitiikka ja suomalaisten kyykyttäminen, kunhan he saavat leikata maahanmuuttajilta. Tämän takia on tärkeää äänestää puolueita, jotka oikeasti ajavat työntekijän etua, kuten Vihreitä. Mitä puoluetta sinä aiot äänestää tulevissa vaaleissa? Kommentoi alle!

Tilaa ilmoitus uusista julkaisuista sähköpostiisi!

Liittymällä sähköpostilistalle hyväksyt sen, että voimme lähettää sinulle ilmoituksia uusista blogeista ja muita viestejä. Lue lisää tietosuojaselosteesta.

Santeri Kärki

Politiikan tutkimuksen ja historian asiantuntija. Kirjailija, ongelmanratkaisija, humanisti ja generalisti.

Anna panoksesi keskusteluun!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.