Mielenterveysongelmien vähentäminen voisi lopettaa valtion velkaantumisen

You are currently viewing Mielenterveysongelmien vähentäminen voisi lopettaa valtion velkaantumisen
Mielenterveyskriisi tulee kalliiksi sekä yksilöille että valtiolle.

Tiesitkö, että vuonna 2022 yhteensä 17 900 ihmistä siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle? Vuosittain lähes yhtä monta ihmistä joutuu mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielenterveysongelmien vähentäminen voisi lopettaa valtion velkaantumisenkin, jos niihin alettaisiin puuttua asian vaatimalla vakavuudella.

Mielenterveyteen vaikuttaa moni eri tekijä, joihin yhteiskunta voi osaltaan vaikuttaa. Yksilön toimeentulo sekä köyhyys, saatavilla olevat palvelut, kouluolot, kaavoitus, nuorisotyö, työmahdollisuudet sekä vaikkapa lähiluonto voivat joko vahvistaa tai heikentää mielenterveyttä. Etenkin köyhyys ja päihdeongelma lisäävät riskiä mielenterveysongelmiin ja peräti ¼ lapsista elää perheessä, jossa vanhemmalla on mielenterveyden häiriö. Samalla joka viides nuori kärsii mielenterveyden häiriöistä.

Lue myös: Perustoimeentulotuella ei elintasosurffata, koska perustoimeentulotuen määrä on riittämätön

Mielenterveyden ongelmat aiheuttavat valtavan määrän työkyvyttömyyttä

Työkyvyttömyyseläkkeistä koottua tilastoa joka osoittaa sen, että mielenterveysongelmien vähentäminen auttaisi taloutta.
Työkyvyttömyyseläkkeet ovat merkittävä kuluerä valtiolle.

Yksi suurimmista syistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiselle ovat mielenterveyden ongelmat. Vuonna 2022 Eläketurvakeskuksen mukaan mielenterveysongelmien takia työkyvyttömyyseläkkeelle päätyi 32 % uusista eläkkeensaajista ja Mieli ry:n tilastojen perusteella luku voi olla jopa yli 50 %. Samaan aikaan mielenterveyden häiriöihin liittyvät sairauspäivärahakaudet pienentävät BKT:ta vuosittain 0,3 – 0,4 %. Mielenterveysongelmien vähentäminen olisi siis taloudelle eduksi.

Jotta lukujen todelliset kustannukset saataisiin selville, voidaan ottaa pieni ajatusleikki todellista tasoa pienemmillä kustannuksilla työeläkkeiden osalta.

Kuvitellaan tilanne, että jokaiselle maksetaan minimietuuksina about 1000 e/kk. Tällöin kustannus valtiolle etuuksien muodossa on 214 800 000 euroa vuodessa. Koska vuosittain suunnilleen yhtä monta ihmistä joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, kustannus vaikkapa viimeisen 10 vuoden aikana eläkkeelle ajautuneista olisi tällä palikkamallilla lähes 2,15 miljardia euroa*. Todellisuudessa kustannukset ovat kuitenkin suurempia ja mielenterveysongelmat kokonaisuudessaan maksavat valtiolle ainakin 11 miljardia euroa vuodessa. STM:n arvion mukaan valtion tasolla työkyvyttömyyseläkkeet maksavat vuodessa noin 8 miljardia euroa.

Nämä luvut ovat valtavan suuria ja samalla lohduton osoitus siitä, että jokin on politiikassa mennyt pieleen. Nykyisellään esimerkiksi toimeentulotuen taso on inhimillisesti ajatellen riittämätön ja ympäri Suomea esimerkiksi sosiaalityössä resurssit ovat niukat. Nämä seikat olisivat helposti korjattavissa lisäämällä resursseja, mutta näin ei ole tehty. Siitä huolimatta, että tutkimusten perusteella jokainen mielenterveyteen sijoitettu euro voi tulla jopa viisinkertaisena takaisin seuraavan 10 vuoden aikana.

Politiikassa pitää tehdä muutos ja laittaa ihminen sen keskiöön. Mikäli mielenterveyssyistä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä saataisiin vähennettyä edes 10–15 %, BKT vahvistuisi 0,3–0,5 %. Osatyökykyisten saaminen työmarkkinoille pienentäisi valtion menopuolta ja lisäisi tulopuolta. Jo pelkästään näiden muutosten avulla valtion velkaantumista saataisiin taitettua. Tämä muutos vaatii kuitenkin sen, että etuuksia korotetaan ja ihmisistä aletaan välittää – syrjäytyminen vain lisää ”turhia” kuluja tulevaisuudessa ja uskoisin, ettei meillä ole siihen varaa.

*työkyvyttömyyseläkkeitä on erilaisia ja osa on kokoaikaisia, osa osa-aikaisia. Lisäksi kuntoutustuki lasketaan työkyvyttömyyeläkkeeksi ja siltä on mahdollista siirtyä takaisin työelämään. Luvut ovat suuntaa-antavia.

Tilaa ilmoitus uusista julkaisuista sähköpostiisi!

Liittymällä sähköpostilistalle hyväksyt sen, että voimme lähettää sinulle ilmoituksia uusista blogeista ja muita viestejä. Lue lisää tietosuojaselosteesta.

Santeri Kärki

Politiikan tutkimuksen ja historian asiantuntija. Kirjailija, ongelmanratkaisija, humanisti ja generalisti.

Anna panoksesi keskusteluun!

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.