Onko oikein, että ihmisarvo määritellään tulojen tai työllisyyden kautta? Tätä kysymystä olen pidempään pohtinut ja lyhyesti vastaus on ei, ei ole oikein eikä oikeudenmukaista. Nyt kysymys on ajankohtaisempi Suomessa kuin kenties koskaan, sillä tulevan hallituksen ohjelmassa ihmisarvo uhataan määrittää kapeasti varallisuuden ja tulotason mukaan.
Sekä Perussuomalaiset että Kokoomus ovat valmiita määrittämään ihmisarvon yksilön tuottavuuden mukaan. Perussuomalaiset haluavat rajoittaa humanitääristä maahanmuuttoa ja käytännössä jos rajoitukset toteutuisivat, ei Suomeen olisi asiaa, jos tulot olisivat alle 3000 e/kk. Tämä tarkoittaa sitä, että sodan alta EU:n ulkopuolelta pakenevat kaikista köyhimmät ja hädänalaisimmat eivät olisi tervetulleita Suomeen. Heillä ei olisi siis ihmisarvoa lainkaan eikä oikeutta elämään.
Toiminta kuulostaa aivan käsittämättömältä empaattisen humanistin korvaan näin 2020-luvulla ja muistuttaa hyvin paljon esimerkiksi Venäjän toimia viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Samankaltainen rasismi, eli tulijat ovat ok jos ihonväri on “sopiva”, oli muuten laajasti käytössä fasistisissa yhteiskunnissa 1930-luvulla. Ihmisarvo on aina ollut kyseenalainen käsite, kun oikeisto on kunnolla riehaantunut ja pelkään, että sama suuntaus on mahdollinen myös Euroopassa ja Suomessa.
Kokoomus ei jää toiseksi ihmisoikeuksien polkemisessa
Mutta ei Kokoomus jää toiseksi tässä asiassa. Ensinnäkin puolueelle vaikuttaisi sopivan ajatusmalli, jossa köyhimmille ei tarvitse tarjota turvapaikkaa. Ihminen on Kokoomukselle vain desimaali ja heidän laskelmissa Suomeen ei voi ottaa sotaa pakenevaa ihmistä, jos hän on menoerä. Tässä mielessä puolue on myös hyvin samanlainen Perussuomalaisten kanssa.
Lisää Persujen ja Kokkarien yhtäläisyyksiä: 3 syytä, miksi Perussuomalaiset ja Kokoomus haluavat samaan hallitukseen
Sama kylmä tulosidonnainen politiikka näkyy myös suomalaisia kohtaan, sillä Kokoomus on valmis leikkaamaan kaikkein köyhimpien sosiaaliturvasta. Jos et ole töissä ja tuottava kansalainen, Kokoomuksen mukaan sinulla ei ole oikeutta inhimilliseen elämään. Ihminen on vain desimaali, eli loppupeleissä ihminen on joko tuottava yksilö tai menoerä. Ja menoeristä pyritään pääsemään eroon. Ajattelumalli on haitallinen ja vie suoraan “Ruotsin tielle”, sillä ihmisillä on sisäsyntyinen halu säilyä hengissä ja pahimmassa tapauksessa se voi vaatia rajujakin toimia.
Tämä leikkauspolitiikka on tapahtumassa vieläpä aikana, kun Suomi on jo saanut varoituksia liian matalasta sosiaaliturvasta ja inflaatio nostaa hintoja. Euroopan neuvosto on toistuvasti huomauttanut Suomea liian matalasta sosiaaliturvasta, siitä huolimatta, että Marinin hallitus toteutti vappusatasen ja nosti useita muita etuuksia. Edelleenkään kuitenkaan esimerkiksi perustoimeentulotuella ei elintasosurffata, vaan sen taso on väistämättä liian matala.
Yksikään laskelma ei kerro, miten esimerkiksi kahden lapsen töissäkäyvä äiti muuttuu tehokkaammaksi, jos hänen asumistukea leikkaisi. Tai jos hänen palkka alenisi, kuten Sipilän aikakaudella monelle kävi. Eikä ole olemassa myöskään laskelmia siitä, miten sairas ihminen parantuisi mystisesti työkuntoon leikkaamalla sairauspäivärahasta. Tai miten se kansaneläkkeellä oleva 80v mummo yhtäkkiä työllistyisi, kun häneltä vietäisiin ne vähäisetkin elämiseen vaativat rahat.
Myös Perussuomalaisille leikkaukset suomalaistaustaisilta vaikuttavat sopivan mainiosti, kunhan samalla maahanmuuttajaa kuritetaan. Perussuomalaisia ei kiinnosta, kuinka moni suomalainen mummo tai nuori jäätyy hankeen, kunhan maahanmuuttajilla on vaikeaa.
Onkin pakko kysyä: miten me ollaan päädytty tilanteeseen, jossa ihmisarvo määritellään tulojen ja varojen mukaan? Valitettavasti koventunut arvomaailma ja uusliberalistinen politiikka ovat tehneet sen, että ihminen on joko voittaja tai häviäjä, arvokas tai arvoton, tuloerä tai desimaali, ihminen tai työtön. Mitä enemmän ihmisiä dehumanisoidaan tulojen takia, sitä helpompaa on puhua sosiaaliturvasta vain menoeränä, ei elämän ja kuoleman kysymyksinä pienituloiselle ihmiselle.
Kukaan ei ole vähemmän arvokas ihminen, vaikka tienaisi vähemmän tai ei olisi valmiiksi rikas. Ihmisarvoa ei voida mitata rahassa tai tulotason mukaan.
Meidän pitää palauttaa ihminen politiikan keskiöön ja ihmisten hyvinvointia tulee parantaa taustoista riippumatta. Muuten emme voi kutsua enää Suomea sivistysvaltioksi.
Täytyy toivoa, että myös Petteri Orpon kylmä oikeistolaissydän ymmärtää tämän, sillä Riikka Purra ei tule sitä ymmärtämään. Empatiahan ei kuulu politiikkaan.
P.s jos kiinnostaa visuaalisempi politiikka, ota seurantaan mun Instagram-tili!
Politiikan tutkimuksen ja historian asiantuntija. Kirjailija, ongelmanratkaisija, humanisti ja generalisti.
