Helsingin Sanomien mukaan Kokoomus aikoo leikata työttömiltä rajusti ja leikkuriin joutunee ainakin ansiosidonnainen turva sekä työttömyysetuuden lapsikorotus. Jos VM:n esittämiin 6 miljardin sopeutuksiin aiotaan päästä, leikkaukset kohdistuvat väistämättä Kelan maksamiin työttömyysetuuksiin.
Mutta onko aina järkevää leikata ja edistääkö se työllistymistä oikeasti yhtään?
Voimmekin miettiä ajatusleikkinä realistista skenaariota: jos kaupan kassalle hakee 200 hlö/avoin paikka, heistä 1 palkataan ja 199 jää ilman työtä. Joku saattaa siis hakea 200 paikkaa, eikä silti työllisty, vaikka haluja työllistyä olisi ja taitoakin riittäisi.
Kysymys kuuluukin, että miten Kelan maksaman työttömyysetuuden (640 e/kk*) leikkaus auttaa ihmisiä työllistymään? Vastauskin on selvä, eli ei mitenkään.
Tutkimusten perusteella riittävä sosiaaliturva aktivoi ihmisiä työllistymään. Liian matalat etuudet passivoivat ja ajavat syrjäytymiseen sekä aiheuttavat mielenterveysongelmia. Leikkaamalla köyhiltä ei pelasteta Suomen taloutta eikä taiteta valtion velkaantumista, pikemminkin päinvastoin. Toki jos tavoite on siirtää ihmisiä työkyvyttömiksi ja muiden etuuksien piiriin pois työttömyystilastoista, niin sitten leikkauspolitiikka on ymmärrettävää, vaikka ei hyväksyttävää. Kokoomus on tosin esittänyt muihinkin etuuksiin kovia leikkauksia.
Kelan maksamasta työttömyysetuudesta ei voida leikata, sillä se on riittämätön nykytasolla. Mitä sitten kannattaisi tehdä, jos leikkaukset eivät tule kyseeseen?
Työllistymisen esteitä purettava, ihmiset saatava oikeiden etuuksien piiriin
Koska leikkaukset eivät paranna työllisyyttä, vaan syventävät inhimillistä kärsimystä, onkin hyvä pohtia, miten ihmiset saataisiin paremmin osallistumaan yhteiskunnan toimintoihin. Ongelmiin on olemassa etuuksien korottamisen ohella hyviä ratkaisuja.
Lue myös: Mielenterveyden kustannukset: mielenterveyden laiminlyönti maksaa Suomelle 11 miljardia vuodessa
Tulevan hallituksen tulee pohtia keinoja, joilla ihmiset saavat riittävän oikea-aikaisia ja yksilöllisiä palveluita tilanteessa, jossa työttömyys on alkanut. Sanna Marinin hallituksen aikana otettiin käyttöön uusi pohjoismainen työnhakumalli, joka toteuttaakin tätä hyvin. Riskinä on se, että jos siitä leikataan, ihmiset ajelehtivat taas jonkinlaisessa limbossa ja riskinä on henkilökohtaisen talouden tuhoutuminen ennen, kuin saa töitä tai pääsee oikeiden etuuksien piiriin.
Toinen keino helpottaa työttömien tilannetta on helpottaa yrittäjäksi alkamista ja tehdä siitä helpompaa sosiaaliturvan avulla. Olen käsitellyt asiaa aiemmin Instagramissani:
Lisäksi on tärkeää saada työkyvyttömät oikeiden etuuksien piiriin. Nykytilanteessa ihmiset saattavat olla tilastoissa työttömiä ja nostaa työttömyysetuuksia, kun sairauspäivärahan maksimipäivät on käytetty ja oikeutta eläke-etuuksiin ja kuntoutukseen ei ole. Tämä passivoi ihmistä ja toisaalta estää myöskin oikean avun saamisen, mikä taas maksaa valtiolle maltaita.
Lue myös: Liian suuret työttömyysetuudet? Näin meitä huijataan leikkauksiin
Samalla on tärkeää tarjota työllistymistä aidosti tukevia palveluita, kuten mahdollisuutta opiskella työttömyysetuudella ja oikea-aikaista kuntouttavaa työtoimintaa. Työttömyysetuudella opiskelua tarjotaan nykyäänkin, mutta opintojen luonne on hyvin tarkka ja jos opinnot on aloitettu ennen työttömyyttä (vaikka töiden ohella), mitään tukea ei tule. Kuntouttava työtoiminta tai työkokeilu ei saa kuitenkaan olla keino korvata palkkatöitä tekeviä.
Lisäksi kannustinloukot tulojen hankkimiseen – oli kyseessä sitten ansiotulo tai yrittäjätulo – tulee poistaa. Tulorekisterin avulla voitaisiin automatisoida perustulo, joka joustaa elämäntilanteen mukana. Tässä pitää kuitenkin varmistaa, että pohjataso on riittävä, jotta ihmiset eivät syrjäydy liikaa.
Näillä keinoilla saadaan Suomen talous nousuun, jos näitä uskalletaan kokeilla. Mitkään muutokset eivät kuitenkaan toimi, jos ihmisten etuuksia leikataan ja työkykyä ei sen seurauksena ole.
* työttömyysetuus on laskettu siten, että työttömän saama työmarkkinatuki on kerrottu 21,5:llä, koska vuodessa maksetaan 13 kertaa 20 päivän maksujakso. Laskelmassa on otettu huomioon 20 %:n vero työttömyysetuudesta.
Politiikan tutkimuksen ja historian asiantuntija. Kirjailija, ongelmanratkaisija, humanisti ja generalisti.
