Suomessa sosiaaliturvajärjestelmä ja etenkin sosiaaliturvaetuudet ovat monimutkainen ja kankea kokonaisuus, joka ei valitettavasti jousta ihmisten elämäntilanteen mukaan. Monissa etuuksissa on sudenkuoppia, joiden takia ihmisiltä katoaa motiivit työskennellä tai opiskella. Nämä ongelmat ovat kuitenkin ratkaistavissa ja näin uudistaisin itse Suomen sosiaaliturvajärjestelmän oikeudenmukaisella tavalla.

Lopullinen ratkaisu ongelmiin on luonnollisesti riittävä ja eri elämäntilanteisiin sopiva perustulo, joka joustaa yksilön työ- ja terveystilanteen mukana. Perustulo on ratkaisuna aktivoiva ja mahdollistaa eri asioiden kokeilun myös tilanteissa, kun työtä ei ole. Esimerkiksi yrittäjyys olisi helpompaa perustulon avulla.

Perustulon saaminen on kuitenkin kiven ja kannon takana, eikä Orpon hallitus ole ottamassa sitä sosiaaliturvan reformeissaan käyttöön. Ennen perustuloa voidaan kuitenkin tehdä paljon uudistuksia, jotka edistävät ihmisten aktivoitumista sekä tervehtymistä ilman, että se edes tulee yhteiskunnalle kovin kalliiksi. Esittelen seuraavaksi muutamat ratkaisuehdotukseni.

Riittävän korkea sosiaaliturvaetuuksien taso ylläpitää työkykyä ja vähentää kannustinloukkuja

Suomi on saanut useita huomautuksia Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitealta sosiaaliturvan riittämättömästä tasosta. Siitä olen kirjoittanut enemmän artikkelissa, jossa on puheeni Makuupaikka 2023 -mielenosoituksessa. Kun sosiaaliturvan taso ei ole riittävä inhimilliseen elämiseen, ihmisten energia ja jaksaminen kohdistuvat johonkin aivan muuhun, kuin tuottavuuden kasvuun.

Ensimmäinen tapa vähentää Suomessa maksettavien sosiaaliturvaetuuksien määrää olisi päinvastainen, kuin hallituksen suunnitelmat, eli korottaa maksettavien etuuksien tasoa. Kun ihminen voi hyvin ja elämässä ei tarvitse pelätä sitä, että ruoka loppuu ennen seuraavaa maksupäivää, ihminen pysyy paremmin työkykyisenä ja osallisena yhteiskunnassa. Luottamuksen säilyminen sekä ihmisen aktiivisuus korreloivat positiivisesti työllistymismahdollisuuksien kanssa.

Lue myös:

Tiestitkö? Meillä ei ole varaa sosiaaliturvan leikkauksiin

6 inhimillistä keinoa – Näin sosiaaliturvan uudistukset tehdään oikeudenmukaisesti

Riittävät etuuksien tasot mahdollistaisivat kaksi positiivista muutosta perustoimeentulotuessa. Ensinnäkin, hakemuksien määrä vähenisi merkittävästi, mikä vapauttaa työttömien aikaa työnhakuun ja toisaalta vähentää Kelan tarvetta käsitellä samoja hakemuksia kuukaudesta toiseen tietäen, että tuki myönnetään joka tapauksessa. Toisekseen, muutoksen avulla Kelan perustoimeentulotuen saajat olisivat entistä enemmän ihmisiä, joilla on elämänhallinnan ongelmia. ”Vakaiden” asiakkaiden poistaminen mahdollistaa sen, että ongelmissa olevia ihmisiä voidaan auttaa ja ohjata eri palveluiden ja tukitoimien piiriin aktiivisesti jo varhaisessa vaiheessa. Nykyisellään Kelassa ei ehditä näitä tekemään, kun ensisijaisia etuuksiakin saavat joutuvat tukia hakemaan.

Kelan maksama perustoimeentulotuki on passivoiva etuus, joka estää kaikenlaisen työnteon, sillä seuraavana kuukautena voi olla riski rahattomuudesta kuun loppuun asti. Yhä useampi joutuu samaan aikaan nostamaan ensisijaisia etuuksia, kuten työmarkkinatukea, yleistä asumistukea, sairauspäivärahaa tai muita etuuksia ja hakemaan perustoimeentulotukea. Etuus on tarkoitettu viimesijaiseksi, mutta nykyään se täydentää monen toimeentuloa. Sen takia moni työttömyysetuuksilla oleva onkin kannustinloukussa.

Ratkaisu perustoimeentulotuen ongelmiin on helppo – työttömyysetuuksien taso tulee nostaa sellaiseksi, että suurimmissakaan kaupungeissa ei ole tarvetta täydentää perheen toimeentuloa perustoimeentulotuella. Tällöin ihmisellä on vapaus tehdä osa-aikaisesti töitä ilman, että tarvitsee pelätä rahattomuutta kuukauden loppuun asti. Tällä on merkittävä aktivoiva vaikutus ihmiselle ja samalla yhteiskunta säästää rahaa, kun esimerkiksi osa-aikatöiden vastaanottamisesta tehdään aidosti kannattavaa. Myös asumistukea tulisi nostaa sellaiselle tasolle, että se auttaa välttämään yhdessä toisen ensisijaisen etuuden kanssa toimeentulotuen tarpeen. Hallituksen ratkaisu oli laskea huomioitavat asumismenot 70 %:iin paikkakunnan enimmäisasumismenoista – itse nostaisin sen 85 %:iin. Ehdottamillani uudistuksilla vähennetään myös lapsiperheköyhyyden riskiä merkittävästi.

Lue myös: Perustoimeentulotuella ei elintasosurffata, koska perustoimeentulotuen määrä on riittämätön

Suojaosien pysyvä korotus ja freelancereiden aseman parantaminen

Orpon hallitus aikoo poistaa pysyvästi 300 euron suojaosat työttömyysetuuksista sekä yleisestä asumistuesta. Se tarkoittaa sitä, että jo yksi tienattu euro vaikuttaa maksettaviin tukiin, kun aiemmin pienet tulot eivät vaikuttaneet. Lisäksi hallitus aikoo poistaa työttömyysetuuden lapsikorotukset.

Lue myös: Paljonko työtön tienaa? Vastaus voi erota median tarinoista

Suunta on väärä ja katastrofaalinen ja jo ilman ansiosidonnaisen porrastusta ihmisten tulot voivat laskea peräti 20 %, samalla sysäten monet siedettävästä elämästä suoraan passivoivalle toimeentulotuelle. Kuten aiemmin sanoin, toimeentulotuki passivoi ja kannusteet (osa-aikaiseen) työllistymiseen ovat olemattomat. Uudistus lisää merkittävästi myös lapsiperheköyhyyttä ja osattomuutta, mikä lisää pitkällä tähtäimellä tarvetta eri sosiaalihuollon palveluille ja luonnollisesti lisää valtion menoja.

Paras tapa pitää ihmiset aktiivisina ja työkykyisinä on tarjota riittävä toimeentulo ja kannustimet sen hankkimiseen. Nykyiset 300 euron suojarajat kannustavat kokeilemaan töitä ja hakemaan osa-aikatyötä, sillä suojarajojen avulla voidaan saada vaikeassa asemassa olevan tilanteeseen prosentuaalisesti merkittävä tulojen nousu kuukausitasolla. Se kannustaa tekemään töitä. Vielä parempi olisi, jos suojarajat nostettaisiin 500 euroon ja siirryttäisiin askel askeleelta kohti perustuloa. Jo 500 euron verran tienaamalla ihminen on kuitenkin lähempänä kokoaikatyötä, kuin vaikkapa tekemällä 1 vuoron kuukaudessa. Tämä tulisi ottaa huomioon harkinnassa. Lisäksi Marinin ajan kokemukset 500 euron suojaosasta olivat positiivisia ja lisäsivät kannustimia työllistyä – miksi emme ottaisi tätä pysyvästi käyttöön?

Freelancereiden osalta olisi tärkeää saada keikkatyötä kevytyrittäjänä tekevät vakaasti työttömyysetuuksien piiriin. Valitettavasti nykyään on hyvin mahdollista, että ihminen tulkitaan yrittäjäksi ja tällöin toimeentulo on epävakaata. Se estää monia edes kokeilemasta yrittämistä, mikä on kansantaloudelle valtavan huono asia sekä lisää etuusmenoja. Aiheesta olen kirjoittanut enemmän tässä Helsingin Sanomien julkaisemassa mielipidetekstissä.

Työkyvyttömät oikeille etuuksille ja oikeiden palveluiden piiriin

Suomen sosiaaliturvaetuusjärjestelmässä on pari suurempaa valuvikaa, jotka osuvat tosiasiallisesti työkyvyttömiin ihmisiin. Tällä hetkellä moni työtön kokoaikatyötä hakeva ihminen on sairas, mutta ei oikeutettu sairauspäivärahaan tai kuntoutusetuuksiin. Tarkemmin dilemmasta olen kirjoittanut tässä jutussa.

Kenenkään etu ei ole se, että ihmisiä roikotetaan väärien etuuksien tai tukitoimien parissa ja odotetaan, milloin yksilö romahtaa. Jos ihminen on oikeasti sairas eikä sairaus ole parantunut, mutta voisi parantua ilman kuntoutusta, niin ihmisen tulisi saada olla sairauspäivärahalla. Nykyään samaan sairauteen saa vain 300 arkipäivää tukea, mikä tarkoittaa sitä, että jos ihminen on liian sairas työskentelemään mutta ”liian terve” työkyvyttömyyseläkkeelle, hän jää työttömäksi työnhakijaksi vailla palveluita. Se ei tule kehittämään kenenkään työkykyä, vaan ajamaan sivuun. Sairauspäivärahan enimmäisaikaa tulisikin korottaa yhdessä sairauspäivärahan vähimmäistason kanssa. Samalla yksilöitä tulisi kannustaa tekemään jaksamisensa mukaisia asioita, olivat ne sitten töitä, opiskelua tai jonkinasteista kuntoutusta.

Kuntoutus tulisi muutenkin olla käytössä useammalle sairaana olevalle ihmiselle, koska varhainen tuki ja palvelut auttavat ihmisiä enemmän, kuin etuuksilla roikottaminen vuosikausien ajan. Kun ihminen saa apua vaivaansa, oli kyseessä fyysinen tai henkinen vaiva, ihmisellä on paremmat mahdollisuudet toipua ja tulla työkykyiseksi. Lisäksi päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivät voisivat viimein saada apua, oikeastTällöin luonnollisesti valtion maksamat etuussummatkin laskevat vuositasolla reilusti ja tuskin 6 % ihmisistä päätyisi työkyvyttömyyseläkkeelle.

Lue myös: Kaikki työttömät työnhakijat eivät ole työkykyisiä

Ulosottovelallisten tilanteen parantaminen

Tällä hetkellä perustoimeentulotuki on ainoa etuus, jossa ulosoton osuus huomioidaan tuloja laskiessa. Muissa etuuksissa pakollisen ulosoton osuutta ei huomioida.

Tällä on erittäin passiivinen vaikutus monen elämään ja moni ulosottovelallinen ajautuukin toimeentulotuelle, mikä vaikeuttaa ulosoton maksamista huomattavasti. Esimerkiksi parin tonnin ansiotuloista saattaa verojen ja ulosoton jälkeen jäädä käteen 1100-1200 euroa, mikä on erittäin lähellä jo toimeentulotuelle päätymistä. Kyseiset bruttotulot myös estävät asumistuen saamisen ja vaikuttavat negatiivisesti työttömyysetuuksien maksuun.

Jos haluamme saada ihmisten luottotiedot kuntoon ja tarjota inhimillisen elämän myös ulosoton asiakkaille, tulisi Kelan maksamissa etuuksissa ottaa huomioon lakisääteiset minimit ulosoton osalta. Kun lasketaan esimerkiksi asumistuen keskiansioita vuositasolla, tulisi ulosotto huomioida vähennyksenä. Tällöin ulosottovelallinen voisi saada ansioiden lisäksi yleistä asumistukea ja tarve toimeentulotuelle vähentyy. Se, jos mikä, on keino aktivoida ihmistä ja vähentää turhaa byrokratiaa.

Suomen Sosiaaliturvajärjestelmän muutoksen positiiviset vaikutukset

Suomen sosiaaliturvajärjestelmä voi hyötyä esittämilläni muutoksilla, joiden kautta on saatavissa lukuisia positiivisia vaikutuksia sekä yksittäisen kansalaisen elämään että valtiontalouteen.

Toteuttamalla edellä mainitut reformit tarve perustoimeentulotuelle vähenee ja Kela voi säästää resursseja perustoimeentulotuen etuuskäsittelyssä. Tämä maksaa palkkakuluina valtiolle vähemmän. Samalla pienempi resurssimäärä voitaisiin ohjata niiden asiakkaiden auttamiseen ja tukemiseen, jotka ovat edelleen toimeentulotuella ja todennäköisesti jonkinlaisen ohjauksen ja avun tarpeessa. Kun heitä voidaan auttaa ajoissa, etuusjaksojen kestot saadaan laskemaan ja täten valtion taloutta parannettua.

Riittävät etuudet auttavat ihmisiä työllistymään osa- ja kokoaikaisesti ja suojaosat motivoivat ihmisiä ottamaan vastaan myös epävarmoja töitä, joista ei joinain kuukausina saa palkkaa. Parhaimmillaan muutokset kannustavat myös yrittämään. Lopputulos on se, että eri tilanteissa olevat ihmiset maksavat valtiolle enemmän veroja ja saavat vähemmän etuuksia. Siinä voittaa sekä valtio että yksilö.

Muutosten myötä on myös todennäköistä, että työllisyys kasvaa pysyvästi ja ihmiset voivat hyvin, mikä vähentää tarvetta sosiaali- ja terveyspalveluille sekä nostaa yleistä turvallisuutta. Mikäli taas valitaan leikkausten tie, niin meilläkin voi olla sama tilanne, kuin Ruotsissa.

Lue myös: Vappusatanen toteutui huomaamatta